Onko nelivedosta mitään todellista apua liukkaalla kelillä? – "Saattaa kostautua myöhemmin"

1:25
Millaisissa paikoissa mustaa jäätä esiintyy todennäköisimmin? Autoliiton videolla kerrotaan, miten mustaan jäähän tulee varautua.

Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen vastaa lukijoidemme liikenneturvallisuusaiheisiin kysymyksiin joka lauantai. Lähetä oma kysymyksesi osoitteeseen autot@mtv.fi.

Kysymys: Onko nelivedosta mitään todellista apua liukkaalla kelillä?

Vastaus: Neliveto kuulostaa hyvältä ratkaisulta Suomen talveen – sitä se onkin, mutta vain oikein käytettynä. Viime kädessä kunkin yksilöllinen autonkäyttötarve määrittelee sen, kannattaako nelivetoa hankkia.

Elektroniikka ja kuljettajaa avustavat järjestelmät ovat arkipäivää nykyautoissa. Näiden järjestelmien myötä eri vetotavoilla varustettujen autojen hallinta on muuttunut yhdenmukaisemmaksi kuin aiemmin.

Neliveto erottuu edukseen liikkeelle lähdettäessä ja kiihdytettäessä liukkaalla ajoalustalla. Sen etenemiskyky on omaa luokkaansa hangessa tai muuten pehmeällä ajoalustalla, kuten pellolla, niityllä tai vaikkapa leirintäalueen nurmikolla, asuntovaunua vedettäessä.

Myös muita raskaita perävaunuja vedettäessä nelivedosta on varmasti hyötyä – muutenkin kuin suuremman sallitun perävaunumassan muodossa.

Varovaisuutta ja harkintaa tarvitaan

Kaksivetoauton kuljettaja ymmärtää tien olevan liukas viimeistään siinä vaiheessa, kun vetävät pyörät alkavat liikkeelle lähdettäessä sutia ja vetoluistonestojärjestelmän valo vilkkuu mittaristossa.

Nelivetoautolla sen sijaan liikkeelle päästään usein ilman, että luistonestojärjestelmän on puututtava peliin. Näin ollen nelivetoauton kuljettajalta jää herkemmin huomaamatta tien liukkaus, mikä saattaa kostautua myöhemmin jarrutuksessa tai kaarteessa.

Nelivetoauton jarrutusmatkalla ei juuri ole eroa vastaavalla alustalla ja rengastuksella varustettuun kaksivetoautoon, vaikka hyvän kiihdytyspidon ansiosta tällainen illuusio saattaakin muodostua. 

Myös kaarteessa nelivetoauto karkaa kuljettajan lapasesta aivan yhtä helposti kuin vastaava kaksivetoinen auto, jos kaarteeseen ajetaan liian kovaa. Usein nelivetoauto on myös kaksivetoista korkeampi. Kun painopiste on korkeammalla, lähtee auto vyörymään ulkokaarteen suuntaan herkemmin. 

Ennen kaarretta on siis nopeutta hiljennettävä keliolosuhteita vastaavaksi. Tärkeää on muistaa, että auton käyttäytymiseen vaikuttavat vetotavan lisäksi monta muuta tekijää, kuten jousitus, iskunvaimennus, ohjaus, rengastus sekä kuljettajan tekemät ratkaisut.

Myös nelivetoautolla voi jäädä kiinni – varsin usein vielä huomattavasti pahempaan paikkaan kuin kaksivetoisella.

Käyttötarve ratkaisee

Tulevan auton vetotapaa valittaessa kannattaa miettiä omia autonkäyttötarpeita: Kuinka usein joutuu etsimään pysäköintipaikkaa lumikaaoksen keskeltä? Kuinka usein on ajettava umpihangen peitossa olevia pikkuteitä? Onko autotalliin ajettava jyrkkää luiskaa pitkin? Onko oma asuinpaikka jyrkän mäen alla tai päällä? Tuleeko vedettyä paljon raskasta perävaunua? 

Pohdinnan jälkeen jokainen muodostakoon itse käsityksensä siitä, tuoko neliveto vastinetta omiin autonkäyttötarpeisiin niin paljon, että on valmis maksamaan siitä.

Lue myös

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja