Tämä on se hetki, jolloin nelivetokuskin illuusio turvallisuudesta yleensä romuttuu – tiedätkö, miten auton vetotavan tulisi vaikuttaa ajamiseesi?

7:34
Millainen auto sopii ikäihmiselle? Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen kertoo.

Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen vastaa lukijoidemme liikenneturvallisuusaiheisiin kysymyksiin joka perjantai. Lähetä oma kysymyksesi osoitteeseen autot(a)mtv.fi.

Kysymys: Miten etu-, taka- ja nelivetoinen auto eroavat lumisella kelillä? Mitä eri vetotavoissa pitää huomioida?

Vastaus: Elektroniikka ja kuljettajaa avustavat järjestelmät ovat arkipäivää nykyautoissa. Näiden järjestelmien myötä eri vetotavoilla varustettujen autojen hallinta on muuttunut yhdenmukaisemmaksi kuin aiemmin.

Takavetoisia autoja on aiemmin pidetty huonosti etenevinä talvikelissä, koska vetävien pyörien päällä ei ole juurikaan painoa. Samasta syystä takavetoiset autot ovat olleet herkkiä yliohjautumaan, mikäli kuljettaja ei ole huolellinen kaasun kanssa.

Edellisestä poiketen tavara-autopuolella takavetoiset autot, joiden kuormatilassa on koko ajan paljon painoa, on koettu hyviksi etenijöiksi lumisella kelillä, vastaaviin etuvetoisiin malleihin verrattuna.

Etuvetoinen auto on aina ollut kaksivetoautoista paremman talviauton maineessa. Tämä lienee johtunut lähinnä takavetoautoa paremmasta liikkeellelähtökyvystä moottorin painon ollessa vetävien pyörien päällä. Etuvetoisten haittapuoli takavetoiseen verrattuna on ollut herkkyys aliohjautumiselle varomattoman kaasunkäytön seurauksena.

Neliveto on erottunut kaksivetoisista edukseen liikkeelle lähdettäessä ja kiihdytettäessä liukkaalla ajoalustalla. Myös etenemiskyky hangessa on ollut selkeästi kaksivetoautoa parempi.

Elektroniikka ja kuljettajaa avustavat järjestelmät ovat löytäneet paikkansa nykyautoissa, minkä seurauksena varsinkin etu- ja takavetoisten autojen ominaisuudet ja käyttäytyminen ovat lähentyneet toisiaan.

Neliveto saa liukkaan tuntumaan pitävältä

Kaksivetoauton kuljettaja ymmärtää tien olevan liukas viimeistään siinä vaiheessa, kun vetävät pyörät alkavat liikkeelle lähdettäessä sutia ja vetoluistonestojärjestelmän valo vilkkuu mittaristossa. Nelivetoautolla sen sijaan liikkeelle päästään ja vauhtia saadaan kerättyä usein ilman, että luistonestojärjestelmän on puututtava peliin.

Vaikka liikkeellelähtö ja vauhdin kerääminen liukkaalla alustalla onnistuu nelivetoautolla ongelmitta, ei sen jarrutusmatkalla ole eroa vastaavalla alustalla ja rengastuksella varustettuun kaksivetoautoon. Hyvän kiihdytyspidon tuoma turvallisuusilluusio siis romuttuu viimeistään siinä vaiheessa, kun nelivetoauto pitäisi saada pysähtymään.

Myös kaarteessa nelivetoauto karkaa kuljettajan lapasesta aivan yhtä helposti kuin vastaava kaksivetoinen auto, jos kaarteeseen ajetaan liian kovaa. Moni nelivetoauto on myös kaksivetoista korkeampi. Kun painopiste on korkeammalla, lähtee auto vyörymään ulkokaarteen suuntaan herkemmin.

Ennen kaarretta on siis nopeutta hiljennettävä keliolosuhteita vastaavaksi – myös nelivedolla.

Nelivedolla jää yleensä kiinni pahempaan paikkaan kuin kaksivetoisella

Hangessa nelivetoinen auto etenee paljon kaksivetoista paremmin – varsinkin, jos auton maavara on riittävä.

Nelivetoiselle autolle löytyy lumipöperöisenkin kadun varrelta pysäköintipaikka siinä, missä kaksivetoauton kuljettaja joutuu etsimään puhdasta parkkiruutua pidempään.

Vastaavasti huonosti auratut tai jopa auraamattomat mökkitiet taittuvat nelivetoautolla varmemmin kuin vastaavalla kaksivetoisella mallilla. Toki näissä etenemisen kannalta haasteellisissa paikoissa kannattaa pitää mielessä, että raja tulee vastaan myös nelivedolla - ennemmin tai myöhemmin. Irrottaminen onkin sitten ihan oma juttunsa sillä nelivedon saa ajettua kiinni huomattavasti pahempaan paikkaan kuin vastaavan kaksivetoisen auton.

Onko nelivedolle oikeasti tarvetta?

Tulevan auton vetotapaa valittaessa kannattaa miettiä omia autonkäyttötarpeita: Kuinka usein joutuu etsimään pysäköintipaikkaa lumikaaoksen keskeltä? Kuinka usein on ajettava umpihangen peitossa olevia mökkiteitä? Tuoko neliveto vastinetta omiin autonkäyttötarpeisiin niin paljon, että on valmis maksamaan siitä kaksivetoautoa kalliimman hinnan? Enkä tarkoita pelkästään hankintahintaa – nelivetojärjestelmän olemassaolo saattaa näkyä myös korkeampina polttoaine-, huolto- ja korjauskustannuksina.

Huolellisen pohdinnan ja laskelmien jälkeen jokainen voi tehdä hyväksi katsomansa ratkaisun seuraavan autonsa vetotavan suhteen. Tärkeää on muistaa, että auton käyttäytymiseen vaikuttavat vetotavan lisäksi monta muuta tekijää – ja ennen kaikkea, kuljettajan tekemät ratkaisut.

Lue myös

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja

    MTV Oy on osa Teliaa. Yrityskaupan myötä olemme päivittäneet tietosuojasivustomme ja tietosuojakäytännöt. Päivitetyt tietosuojakäytännöt astuvat voimaan 15.4.2020. Lue lisätietoja tästä.