Onko mätäkuu pelkkä myytti? Näin vastataan sairaalan päivystyksestä

Kesähelteistä on tänä vuonna lähinnä haaveiltu mutta mätäkuu tulee keleistä huolimatta. Uskomusten mukaan mätäkuussa haavat tulehtuvat helpommin kuin muulloin.

Väite ei välttämättä ole pelkkää kansanviisautta. Töölön sairaalassa tehtiin 2000-luvun alkuvuosina tutkimus, jonka mukaan leikkaushaavojen infektiot ovat mätäkuussa yleisempiä kuin muina vuodenaikoina.

Professori: epämääräisissä tatuoinneissa infektioriski

Suomessa leikkaukseen voi kuitenkin mennä huoletta myös keskellä kesää. Sairaalahygieniasta pidetään yhtä hyvää huolta ympäri vuoden. Potilaan pitää kuitenkin muistaa hoitaa leikkauksen haavoja huolella, immunologian professori Seppo Meri Helsingin yliopistosta muistuttaa.  

– Jos mennään uimaan ja haudotaan haavaa siteissä vaihtamatta niitä tarpeeksi usein, niin haavat tietysti herkemmin infektoituvat, jos on lämpimämmät kelit.

Perinteisesti mätäkuuna on pidetty aikaväliä 23.7–23.8.

Uskomusten mukaan mätäkuussa haavat märkivät ja ruuat pilaantuvat tavallista helpommin

Nimi mätäkuu on käännösvirhe. Muissa kielissä puhutaan Koiranpäivistä. Nimi perustuu tähtikuvioihin

Meri sanoo, että pienemmistäkin haavoista on syytä pitää huolta myös kesäaikaan. Haavat pitää huuhdella vedellä ja puhdistaa tarvittaessa desinfiointiaineella. Laastarit on vaihdettava riittävän usein, jotta bakteerit eivät pääse muhimaan.

Terveen järjen käyttö on sallittua myös mätäkuussa, muistuttaa Seppo Meri. Esimerkiksi tatuointeja voi ottaa kesälläkin, kun sen tekee oikeassa ympäristössä.

– Jos tatuointeja ottaa festareilla tai muissa epämääräisissä paikoissa, infektioriski on suurempi.

Korvat voi rei'ittää myös mätäkuussa, kunhan hygienista pitää huolta, kertoo helsinkiläisen Hius- ja kauneushoitola Salon Friset'n yrittäjä Minna Makkonen.

– Kaikkein tärkeintä on, että vastavedettyihin reikiin ei kosketa sormilla. Reiät pitää puhdistaa aamuin ja illoin kevyesti desinfioivalla aineella. Uima- tai porealtaassa ei saa uida viikkoon ja saunomista sekä voimakasta hikoilua pitää välttää viikon verran.

Puukot ja ongenkoukut puhkovat lomalaisten ihoa

Meilahden sairaalassa Helsingissä mätäkuu ei järemmin näy. Päivystyksen osaston ylilääkäri Timo Suonsyrjä sanoo, että potilaiden määrä pysyttelee samankaltaisena kuukaudesta toiseen. Suonsyrjän mukaan ihoinfektioitakaan ei keskikesällä ole sen enempää kuin muina vuodenaikoina.

Bakteerien aiheuttam vatsataudit sen sijaan hyppäävät uusiin lukemiin mätäkuun aikaan. Kampylobakteerin aiheuttamia suolistoinfektiota ilmaantuu heinä-elokuussa jopa neljä kertaa enemmän kuin muuhun aikaan vuodesta. Mätäkuu ei ole syyllinen tähänkään. 

– Siipikarjassa yleisesti esiintyvä kampylobakteeri voi saastuttaa kylmiä ruokia, jotka valmistetaan samaan aikaan. Näin voi käydä, jos keittiöhygieniasta ei huolehdita tarkkaan. Mätäkuulla ei välttämättä ole mitään tekemistä vatsatautien lisääntymisen kanssa, erikoistutkija Satu Murtopuro THL:n infektiotautien torjunnan yksiköstä sanoo. 

Mutta mistä kumpuaa sitkeä käsitys, jonka mukaan mätäkuussa haavat märkivät? Selitys voi löytyä siitä, että pintanaarmuja tulee kesällä enemmän kuin talvipakkasilla. Iho menee helpommin rikki, jos päällä on hellemekko eikä toppatakki.

– Ihmiset saavat enemmän haavoja, koska ulkona vietetään enemmän aikaa. Ongenkoukuista tulee pistoksia ja ihmiset viiltelevät itseään vahingossa puukolla, kertoo immunologian professori Seppo Meri Helsingin yliopistosta.

Viileästä kesästä on siis hyötyäkin: kun ihmiset ovat vähemmän ulkoilmassa, ei verinaarmujakaan tule samaan tahtiin.