Öljylämmityksen vaihto maalämmöksi

Talo on lämmitetty öljyllä ja samalla, varsin järeällä järjestelmällä on lämmitetty vielä viereinenkin rakennus. Vuotuinen öljynkulutus on ollut sen mukainen - kymmeniä tuhansia litroja.

Samaa tehokkuutta vaaditaan myös nyt asennetulta maalämpöjärjestelmältä. Siihen kuuluu 32 kW täystehopumppu ja maalämmön keräämiseksi on porattu neljä 150 m syvyistä kaivoa. Tehokkuudestaan huolimatta lämpökeskus on varsin kompakti paketti, joka on saatu mahdutettua liikehuoneiston vanhaan siivouskomeroon. Seinän toisella puolella on käytössä myös vanha öljylämmitys siihen asti, kunnes uusi järjestelmä toimii täydellä teholla.

– Asukas on luomukauppias ja sen mukaan täällä pyrittiin vielä tavanomaista maalämpöjärjestelmääkin tehokkaampaan systeemiin, kertoo Gebwell Oy:n myyntijohtaja Tuure Stenberg.

– Se sisältää niin sanotun ekomiserin, joka on lämpöpumpun hyötysuhdetta parantava lisäpiiri kylmäainekierrossa, sekä tulistuksenpoiston. Kun normaalissa lämpöpumpussa on kaksi lämmönvaihdinta, tässä niitä on neljä: höyrystin, lauhdutin, tulistuksen poisto ja ekonomiser. Tällä saadaan aikaan paras mahdollinen hyötysuhde, Stenberg lisää.

Järjestelmä tuottaa lämmityksen lisäksi myös lämpimän käyttöveden lämpöpumpun tulistinvaihtimella, jolla kerätään tulistuneen kylmäaineen kaasun sisältämää lämpöä ja ajetaan se varaajan yläosaan.

– Tämähän on täystehopumppu, mikä tarkoittaa sitä, ettei sähkövastuksia käytetä lämmitykseen kylmissäkään olosuhteissa, Stenberg selvittää.

– Kun myös lämmin käyttövesi tuotetaan suoraan maalämmöllä, kaikki lämpö saadaan maalämmöstä. Stenberg kertoo. J

Järjestelmässä on lisäksi varaus myös aurinkolämmön hyödyntämiseksi.

Vanha rakennus ei anna liikkumavaraa - pankin seinät raskasta tekoa

Yhden ison lämminvesivaraajan asemesta järjestelmään kuuluu kaksi pienempää. Syy on yksinkertainen: kun rakennus on aikoinaan tehty pankiksi, sen sisäseinätkin ovat pankin seinät. Niitä ei siirretä eikä ohenneta.

– Kahdella varaajalla saatiin kuitenkin aikaan sama kapasiteetti kuin yhdellä suurella. Niukan tilan takia varaajista puuttuvat myös kuoret, niiden ympärille lisättiin polyuretaania. Asukas tulee sitten myöhemmin eristämään ja koteloimaan ne omaan kaappiinsa.

Järjestelmää voi käyttää myös viilennykseen. Silloin kaivosta pumpataan viileää nestettä ja ajetaan se jäähdytyspattereille.

– Kun on neljä 150 metrin syvyistä kaivoa, käytettävissä on 20 kW jäähdytystehoa olettaen, että tarvitaan 4 asteen lämpötilaero, Stenberg laskee.

– Kun pyöritetään vain liuosta eikä käytetä lainkaan kompressoria, sähköverkosta tarvitaan tehoa noin 400 W.

Lämpimänä vuodenaikana käytetystä jäähdytyksestä syntyy myös yksi lisäetu siinä vaiheessa, kun siirrytään taas lämmityskauteen: maalämpöpumpun kompressori toimii paremmalla hyötysuhteella, koska kaivoista saadaan hiukan lämpimämpää nestettä.

Öljylämmitys vaatii vuosittaista huoltoa, kun taas maalämpöjärjestelmä ei kaipaa varsinaisia kausihuoltoja.

– Asukkaan on tietysti syytä käydä silloin tällöin tarkastamassa tekninen tila, kuten kaikissa lämmitysjärjestelmissä - onko näkyvissä vuotoja ja toimiiko kaikki tarkoitetulla tavalla.

Lämmitysjärjestelmän muutos on sopiva kohde uudistuneen kotitalousvähennyksen hyödyntämiseksi. Vuoden 2009 alustahan sitä voi hyödyntää 3000 euroa kutakin perheen palkansaajaa kohden. Vähennys koskee työn osuutta.

Lisätietoja:

Gebwell Oy, Leppävirta

www.gebwell.fi