Jos tilanne Ukrainassa olisi ollut hyvin toinen, se olisi voinut vaikeuttaa Suomen ja Ruotsin Nato-tietä, sanoi tutkijatohtori Iro Särkkä Huomenta Suomessa.
24. helmikuuta 2022 Suomi heräsi siihen tosiasiaan, että Euroopassa oli sota ja venäläisjoukot pyrkivät pikavauhtia etenemään kohti Ukrainan pääkaupunkia Kiovaa.
Kolme kuukautta myöhemmin, 15. toukokuuta, presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin (sd.) marssivat kameroiden eteen ja kertoivat sen, mikä jo käytännössä tiedettiin: Suomi hakee puolustusliitto Naton jäsenyyttä.
Nato-jäsenhakemusilmoituksen aikaan taistelu Kiovasta oli jo ohi. Venäjä oli vetänyt joukkonsa kaupungin ympäristöstä, ja Ukraina oli saanut sodan ensimmäisen suuren voittonsa.
2:18
Entä jos olisi käynyt, kuten Kremlissä suunniteltiin? Venäjän tarkoista tavoitteista sotahistorioitsijat vääntänevät vielä hyvän aikaa, mutta selvää on, että presidentti Vladimir Putinin vetämä hallinto haki Ukrainasta pikavoittoa.
