Jos tilanne Ukrainassa olisi ollut hyvin toinen, se olisi voinut vaikeuttaa Suomen ja Ruotsin Nato-tietä, sanoi tutkijatohtori Iro Särkkä Huomenta Suomessa.
24. helmikuuta 2022 Suomi heräsi siihen tosiasiaan, että Euroopassa oli sota ja venäläisjoukot pyrkivät pikavauhtia etenemään kohti Ukrainan pääkaupunkia Kiovaa.
Kolme kuukautta myöhemmin, 15. toukokuuta, presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin (sd.) marssivat kameroiden eteen ja kertoivat sen, mikä jo käytännössä tiedettiin: Suomi hakee puolustusliitto Naton jäsenyyttä.
Nato-jäsenhakemusilmoituksen aikaan taistelu Kiovasta oli jo ohi. Venäjä oli vetänyt joukkonsa kaupungin ympäristöstä, ja Ukraina oli saanut sodan ensimmäisen suuren voittonsa.
2:18
Entä jos olisi käynyt, kuten Kremlissä suunniteltiin? Venäjän tarkoista tavoitteista sotahistorioitsijat vääntänevät vielä hyvän aikaa, mutta selvää on, että presidentti Vladimir Putinin vetämä hallinto haki Ukrainasta pikavoittoa.
Ulkopoliittisen instituutin tutkijatohtori Iro Särkän mielestä kysymys on hyvä ja mielenkiintoinen, joskin vastaus siihen on väistämättä "spekulatiivista jossittelua".
– Suomen ulkopoliittinen liikkumavara olisi varmasti ollut huomattavasti kapeampi. Olisivatko suuret Nato-maat tukeneet Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä? En tiedä. Yhdysvalloilta tuli tuki heti alusta saakka puolustusyhteistyön syventymiselle.
– Tilanne eli kevään aikana. Jos tilanne Ukrainassa olisi ollut hyvin toinen, se olisi voinut vaikeuttaa Suomen ja Ruotsin Nato-tietä.
8:44
"Suomella kävi hieman mäihä", sanoo puolestaan Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:n tutkimusjohtaja Ilkka Haavisto.
– Suomen Nato-optiostrategia oli aika riskialtis olosuhteille. Jos Venäjä olisi marssinut Kiovaan, olisi helposti saatettu sanoa suomalaisille, että nyt ei eskaloida tilannetta yhtään enempää.
– Suomella oli tuuria, että Yhdysvalloissa oli vallalla hallinto, jonka kanssa asiaa oli helppo edistää.
8:37