Miehet menevät nykyään aiempaa helpommin tutkimuksiin eturauhasongelmien takia, ja selviytymisprosentit eturauhassyövässä ovat korkeat. Seulonnassa riskinä on ylidiagnostiikka: kaikissa tapauksissa eturauhassyöpä ei aiheuta mitään oireita miehen koko elinaikana.
Eturauhassyöpä on suomalaisten miesten yleisin syöpä. HYKSin urologian ylilääkäri Mika Matikainen ei kuitenkaan näe tarvetta väestötason seulonnalle.
– Suurin ongelma seulonnassa on ylidiagnostiikan mahdollisuus, eli löydetään paljon sellaisia syöpiä, jotka eivät miehen elinaikana olisi aiheuttaneet mitään oireita, Matikainen selittää.
Tutkimusten perusteella on arvioitu, että jopa 60–80 prosentilla iäkkäistä miehistä löytyy eturauhassyöpään viittaavia muutoksia. Vaikka luku on iso, eturauhassyöpä ei siis vaikuta läheskään niin suuressa mittakaavassa miesten elämään, vaan osa todetuista eturauhassyövistä etenee niin hitaasti, etteivät ne ehdi aiheuttaa oireita eivätkä levitä miehen elinaikana.
– Potilaalta se vaatii tietynlaista mielenlaatua elää sen kanssa, että syöpä on löytynyt, mutta sitä vain seurataan eikä sille tehdä mitään, Matikainen myöntää.
Eturauhassyöpä on pääosin vanhojen miesten tauti. Keskimäärin se todetaan 70 vuoden iässä, mutta merkittävä osa diagnoosin saaneista on kuitenkin 50–65-vuotiaita. Nuoremmilta eturauhassyöpää löytyy vain äärimmäisen harvoin.
Paikallisesti todetuissa eturauhassyövissä selviytymisprosentti on tilastollisesti korkea: viiden ja kymmenen vuoden seurannoissa elossaoloprosentti on yli 90. Iäkkäiden potilaiden kohdalla eliniän odotteeseen vaikuttavat syövän lisäksi myös muut syyt.
Tutkimukseen tuloon pienempi kynnys
PSA-arvon selvitys kuuluu monesti 50 ikävuodesta eteenpäin ikäkausiselvittelyyn terveyskeskus- tai työterveyskäynnin yhteydessä. PSA eli prostataspesifinen antigeeni on eturauhaskudoksen entsyymi, jota erittyy sekä hyvän- että pahanlaatuisesta eturauhaskudoksesta. Siksi se ei ole suora merkki eturauhassyövästä.
– Senkään vuoksi väestötason seulonta ei kannata. Joskus tulokset aiheuttavat turhaa ahdistusta ja altistavat tutkimus- ja hoitotoimenpiteille, jotka voitaisiin muuten välttää. Tutkimuksen yhteydessä tehtävä näytepalojen otto ei ihan riskitön toimenpide kuitenkaan ole, Matikainen kertoo.
