Ohi on! Aurinko nousi horisontin yläpuolelle Utsjoella ja päätti kaamoksen

Esimerkiksi eläkkeellä oleva luonto-opas Heikki Tuovila kertoo, että kaamoksen päättyminen on mieluisa tapahtuma.

– Hyvältähän se tuntuu kun aurinko nousee, kesää kohti mennään kovaa vauhtia, hän kertoo.

Hänen laaksossa sijaitsevaan kotiinsa aurinko ei vielä näy, vaan aurinkoa pitäisi nousta katsomaan tunturin laelle.

– Ei välitetä sen takia nousta, hän toteaa. Muutoksen huomaa kuitenkin laaksostakin, sillä valo on auringon noustua selvästi kaamosaikaa kirkkaampaa.

Hän on sitä mieltä, että paikallisena kaamosaikaan on tottunut. Oma vaikutuksena päivänpaisteen poissaololla ihmisiin kuitenkin on.

– Kyllä se varmaan ihmiseen negatiivisesti vaikuttaa, parempi olisi jos joka päivä aurinko paistaisi. Kun on pimeää, ei ole mieli niin terävänä ja vauhti hiljenee, hän arvioi.

– Ei se parasta aikaa ole se pimeä aika. Tulee pidempään nukuttua ja oltua enemmän sisällä.

Kaamos tuo turisteja

Kaamoksella on oma merkityksensä myös matkailualalle.

– Se on nuo revontulet, parasta aikaa niitä katsoa. Se tuo turisteja. Itse on niihin tottunut, niin ei enää ihmeenä pidä, Heikki Tuovila toteaa.

Kunnanjohtaja Tieva-Niittyvuopio on samaa mieltä.

– Kaamos houkuttaa matkailijoita eksoottisuudella, lumella ja revontulilla, mikä on hyvin positiivista paikallisille yrittäjille, hän toteaa.

– Kaamoksen värit ja sävyt on hyvin eksoottinen kokemus niille, eivät ole täällä asuneet.

Miten selvitä, kun aurinko ei näy?

Erityisiä vinkkejä eivät utsjokelaiset osaa pimeän torjumiseksi antaa. Aurora Holidaysin Salonen kertoo käyttäneensä pohjoiseen muutettuaan aamuisin kirkasvalolamppuja herätäkseen aamulla.

– Se auttaa, pistää aivot liikkeelle. Nyt en ole muutamaan talveen taas käyttänyt, hän kertoo.

Kunnanjohtaja Tieva-Niittyvuopion mukaan monien mielestä kaamoksessa pitäisi saada elää sen rytmin mukaan. Hän on kuullut muun muassa näkemyksiä siitä, että ihminen on luotu lepäämään hämärän aikaan, mihin ei nykyinen työelämä mukaudu.

Monet kokevat vuodenaikojen vaihtelun rikkautena.

– Talvella on kaamos, kesällä taas sitten yötön yö. Se on meille ominainen asia, hän kuvailee.

Myöskään Heikki Tuovilalla ei ole erikoisempia vinkkejä pimeän selättämiseen. Hän pitää rytminsä kaamosaikaan normaalina.

– Se on niin yksilöllistä miten reagoi. Joillakin vaivaa unettomuus, toisia taas nukuttaa enemmän.

Hänen mukaansa vaikeaa pimeys voi olla muualla jopa pahempi haaste. Hän vietti uuden vuoden Uudellamaalla ja pohtii, että etelämmässä lumen puute tuo aivan omanlaistaan valon puutetta.

Samaa toteaa Tieva-Niittyvuopio.

– Meillä on sentään lunta ja toisenlaista valoa, hän toteaa.