Aurinko nousi tänään Utsjoella horisontin yläpuolelle noin 40 minuutin ajaksi, päättäen pohjoisessa vietetyn kaamosajan. Aurinko nousi kello 12.02 ja laski kello 12.42.
Täysin kaamos ei kuitenkaan vielä pääty, sillä Suomen pohjoisimmassa kylässä Nuorgamissa aurinko nousee vasta huomenna.
Tiina Salonen Aurora Holidaysistä kertoo, että itse ei ole niitä henkilöitä, jotka kärsivät kaamoksesta. Talvella nukkuu hyvin, mutta muuten hämärä ei häneen suuremmin vaikuta.
– Täällä tehdään paljon töitä, niin ei ehdi miettiä onko pimeätä vai ei, hän kertoo.
Hänen mukaansa kaamoksesta annetaan toisinaan virheellinen kuva. Kaamos ei ole täysin pimeää aikaa, sillä vaikka aurinko ei nouse horisontin yläpuolelle, valaisee sen valo kuitenkin ympäristöä. Jonkin verran se kuitenkin vaikuttaa elämänrytmiin.
– Päivänvalon aika on lyhyt, muutama tunti, jonka aikana päiväasiat on tehtävä, hän kuvailee.
Aurinkoa enemmän hänen mukaansa asioiden tekemiseen vaikuttavat kuitenkin kulloisetkin sääolot.
Paikallinen merkkipäivä
Utsjoen kunnanjohtaja Vuokko Tieva-Niittyvuopio kertoo, että kunnan asukkaat huomioivat kaamoksen päättyminen monin tavoin. Kyseessä on yhdenlainen merkkipäivä.
– Kyllä se (kaamoksen päättyminen) hyvälle tuntuu. Itse kukin työntekijöistä tähyili etelän suuntaan ja osa ihmisistä on ottamassa kuvia kameralla. Kyllä se täällä huomataan, hän kertoo.
Hän itse on muun muassa kirjoittanut kaamoksen päättymisen innoittamana kokouskutsuun ”Hyvää auringonnousun päivää”.
Esimerkiksi eläkkeellä oleva luonto-opas Heikki Tuovila kertoo, että kaamoksen päättyminen on mieluisa tapahtuma.
– Hyvältähän se tuntuu kun aurinko nousee, kesää kohti mennään kovaa vauhtia, hän kertoo.
Hänen laaksossa sijaitsevaan kotiinsa aurinko ei vielä näy, vaan aurinkoa pitäisi nousta katsomaan tunturin laelle.
– Ei välitetä sen takia nousta, hän toteaa. Muutoksen huomaa kuitenkin laaksostakin, sillä valo on auringon noustua selvästi kaamosaikaa kirkkaampaa.
Hän on sitä mieltä, että paikallisena kaamosaikaan on tottunut. Oma vaikutuksena päivänpaisteen poissaololla ihmisiin kuitenkin on.
– Kyllä se varmaan ihmiseen negatiivisesti vaikuttaa, parempi olisi jos joka päivä aurinko paistaisi. Kun on pimeää, ei ole mieli niin terävänä ja vauhti hiljenee, hän arvioi.
– Ei se parasta aikaa ole se pimeä aika. Tulee pidempään nukuttua ja oltua enemmän sisällä.
Kaamos tuo turisteja
Kaamoksella on oma merkityksensä myös matkailualalle.
– Se on nuo revontulet, parasta aikaa niitä katsoa. Se tuo turisteja. Itse on niihin tottunut, niin ei enää ihmeenä pidä, Heikki Tuovila toteaa.
Kunnanjohtaja Tieva-Niittyvuopio on samaa mieltä.
– Kaamos houkuttaa matkailijoita eksoottisuudella, lumella ja revontulilla, mikä on hyvin positiivista paikallisille yrittäjille, hän toteaa.
– Kaamoksen värit ja sävyt on hyvin eksoottinen kokemus niille, eivät ole täällä asuneet.
Miten selvitä, kun aurinko ei näy?
Erityisiä vinkkejä eivät utsjokelaiset osaa pimeän torjumiseksi antaa. Aurora Holidaysin Salonen kertoo käyttäneensä pohjoiseen muutettuaan aamuisin kirkasvalolamppuja herätäkseen aamulla.
– Se auttaa, pistää aivot liikkeelle. Nyt en ole muutamaan talveen taas käyttänyt, hän kertoo.
Kunnanjohtaja Tieva-Niittyvuopion mukaan monien mielestä kaamoksessa pitäisi saada elää sen rytmin mukaan. Hän on kuullut muun muassa näkemyksiä siitä, että ihminen on luotu lepäämään hämärän aikaan, mihin ei nykyinen työelämä mukaudu.
Monet kokevat vuodenaikojen vaihtelun rikkautena.
– Talvella on kaamos, kesällä taas sitten yötön yö. Se on meille ominainen asia, hän kuvailee.
Myöskään Heikki Tuovilalla ei ole erikoisempia vinkkejä pimeän selättämiseen. Hän pitää rytminsä kaamosaikaan normaalina.
– Se on niin yksilöllistä miten reagoi. Joillakin vaivaa unettomuus, toisia taas nukuttaa enemmän.
Hänen mukaansa vaikeaa pimeys voi olla muualla jopa pahempi haaste. Hän vietti uuden vuoden Uudellamaalla ja pohtii, että etelämmässä lumen puute tuo aivan omanlaistaan valon puutetta.
Samaa toteaa Tieva-Niittyvuopio.
– Meillä on sentään lunta ja toisenlaista valoa, hän toteaa.