NY Times: Kremlin kenraalit haluavat vetäytyä Hersonista, Putin on kieltänyt – "Kuin Hitler Stalingradissa"

Venäjän presidentti Vladimir Putin on ottanut sodanjohdon yhä enemmän käsiinsä, kirjoittaa yhdysvaltalaislehti The New York Times (NYT) amerikkalaisiin tiedustelulähteisiin nojaten.

Kremlin kenraalit ovat NYT:n mukaan pyytäneet lupaa vetäytyä Etelä-Ukrainan Hersonin kaupungista, mutta presidentti Putin on kieltänyt tämän.

Ukrainan vastahyökkäys Etelä-Ukrainassa Hersonin alueella on hankaloittanut alueella olevien venäläisjoukkojen asemaa, joskin Harkovan alueella nähdyn läpimurron kaltaista menestystä Ukrainan sotilaat eivät ole saavuttaneet.

Venäläisjoukkojen toimia ovat vaikeuttaneet myös Ukrainan toistuvasti tekemät iskut Hersonin alueen huoltoyhteyksiä vastaan.

Tilanteesta tekee venäläisten kannalta kimurantin se, että leveän Dneprjoen pohjoispuolella olevien venäläisjoukkojen huolto on mahdollista tehokkaasti lähinnä jatkuvasti pommitettujen siltojen kautta. Venäjän tiedetään pystyttäneen myös ponttonisiltoja, jotka myös luonnollisesti ovat olleet Ukrainan kohteena.

NYT:n mukaan venäläiskenraalit ovatkin ehdottaneet uudet puolustuslinjan pystyttämistä Dneprjoen eteläpuolelle. Tämän he haluaisivat tehdä ennen kuin vesiesteen pohjoispuolella olevien joukkojen asema käy liian tukalaksi.

– Vaikka Putin on hyväksynyt joitain sotilasjohtajien suosituksia, kuten liikekannallepanon, on hänen osallistumisensa (sotaa koskeviin päätöksiin) aiheuttanut kireyttä, NYT kirjoittaa amerikkalaisviranomaisen sanoneen.

Harkovan alueella Venäjän rintama oli ennen romahdustaan hyvin ohut ja alueella olevat venäläisjoukot raporttien mukaan käytännössä pakenivat ja jättivät taakseen merkittävän määrän raskasta kalustoa panssarivaunuista tykkeihin.

Hersonin alueen sotatoimista vastaavat venäläiskenraalit luonnollisesti haluavat välttää tämän toistumisen. New York Timesin mukaan Venäjän kenraalikunta on jakautunut sen suhteen, mitä tehdä seuraavaksi. Osan mielestä nykyiset rintamalinjat voidaan pitää.

Huomioitavaa on, että läpi Ukrainan sodan länsimaiset tiedustelulähteet ovat pyrkineet esittämään Venäjän sodanjohdon toimet huonossa valossa. Sitä on kuvailtu sekä epäpäteväksi, kaoottiseksi että yksinvaltaiseksi.

Toisaalta tiedusteluväitteisiin sopivaa tietoa on valunut läpi Ukrainan sodan muualtakin ja myös sotatoimet ovat toistuvasti osoittaneet Venäjällä ja sen armeijalla olevan vakavia ongelmia ja puutteita.

"Sama fiilis kuin Hitleristä"

Putinille Hersonin menetys olisi taas uusi nöyryytys ja sopii huonosti yhteen alueella järjestettävien niin sanottujen kansanäänestysten kanssa, joiden myötä Venäjän miehittämiä alueita aiotaan virallisesti liittää Kremlin komentoon.

Strategian tutkimuksen professori Phillips P. O'Brien Skotlannin St Andrewsin yliopistosta vertaa Putinin väitettyä vetäytymiskieltoa Natsi-Saksan johtajan Adolf Hitlerin toimiin.

– Tulee sama fiilis kuin Hitleristä, joka kielsi 6. armeijaa vetäytymästä Stalingradista.

Vuosina 1942–1943 käyty Stalingradin taistelu on tapana mainita, kun puhutaan toisen maailmansodan ratkaisuhetkistä. Viisi kuukautta kestänyt taistelu päättyi Saksan 6. armeijan antautumiseen. Saksan ja sen liittolaisten tappiot olivat noin 800 000 sotilasta.

NYT:n uutisointi Putinin toimista "kuulostaa uskottavalta", sanoo Suomen entinen tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri evp. Pekka Toveri.

– Putin on toiminut yhä enemmän kuin Hitler lopun aikoina, ja tämä sopii linjaan. Hitler julisti kaupunkeja "linnakkeiksi", joiten piti taistella saarrettunakin viimeiseen mieheen. Antautujat ammuttiin. Hersonista tehdään käytännössä samanlaista "linnaketta", Toveri katsoo.

Juttu jatkuu videon jälkeen.

3:29
Maanpuolustuskorkeakoulun erikoistutkija arvioi Venäjän sotatilannetta: ”Venäjällä ei ollut muuta vaihtoehtoa”.

Venäjä on puolustuskannalla

Aloite Ukrainan sodassa on tällä hetkellä Ukrainalla. Britannian puolustusministeriön julkisen arvion mukaan taistelukentillä tilanne on "monimutkainen", mutta Ukraina painostaa sellaisilla alueilla, joita Venäjä pitää kriittisinä sotatavoitteidensa suhteen.

Käytännössä tällä viitataan Luhanskin, Donetskin ja Hersonin alueisiin, joiden pitämisen uskotaan olevan Venäjän niin sanotun erikoisoperaation tietynlainen minimitavoite.

Tänään brittiministeriö kirjoitti, että Venäjä pyrkii tuhoamaan patoja ja aiheuttamaan näin tulvia hidastaakseen ukrainalaisjoukkoja.

Juttu jatkuu videon jälkeen.

3:29
Venäjällä kolme syytä johti osittaiseen liikekannallepanoon, toteaa Risto E.J. Penttilä.

Venäjä on tehnyt itsekin yhä paikallisia hyökkäyksiä, mutta merkittävää etenemistä se ei ole saanut aikaan keskikesän jälkeen.

Alkuperäiset tavoitteet, presidentti Volodymyr Zelenskyin hallinnon syrjäyttäminen ja esimerkiksi Kiovan valtaaminen, vaikuttavat juuri nyt kaukaisilta.

Toveri: "Kaikki kiinnisaadut kelpaavat"

Sotaonnea parantaakseen Kreml julisti keskiviikkona osittaiseksi kuvaillun liikekannallepanon. Virallisesti tavoitteeksi on ilmoitettu 300 000 reserviläisen kutsuminen palvelukseen. Latviasta käsin toimiva itsenäinen venäläismedia Meduza on puhunut 1,2 miljoonasta.

Niin tai näin, Venäjä hakee merkittävää lisäystä taisteluvoimaansa.

– Venäjän johto valehtelee kansalle, mikä ei tietenkään ole yllätys. Riviin kutsutaan enemmän kuin 300 000. Mitään sotilaskoulutukseen perustuvaa valikointia ei näytä olevan, kaikki kiinnisaadut kelpaavat, kenraalimajuri evp. Toveri sanoo.

Liikekannallepanon julistuksen yhteydessä puolustusministeri Sergei Shoigu väitti sen keskittyvän sellaisiin henkilöihin, jotka ovat palvelleet armeijassa. Pääpainon piti olla henkilöissä, joilla on aiempaa taistelukokemusta. Lisäksi puhuttiin yli kuukauden kertausharjoituksista.

– "Perusteellinen koulutus" on 2–3 viikon pikakoulutus, jonka jälkeen ensimmäiset heitetään tuleen, Toveri kirjoittaa.

– En edelleenkään usko, että kutsutuille riittää päteviä kouluttajia, henkilökohtaisia suojavarusteita tai modernia taisteluvarustusta.

Juttu jatkuu videon jälkeen.

1:41
Puolustusvoimain entinen komentaja Jarmo Lindberg kertoo, miksi täysi liikekannallepano Venäjällä ei toimisi.

Muun muassa Luhanskin ja Donetskin alueilla on käynnissä Venäjän järjestämä niin sanottu kansanäänestys Venäjään liittymisestä. Käytännössä on varmaa, että Venäjä tulee julistamaan miehitettyjen alueiden haluavan olla osa Venäjää.

Tämä voi myös osaltaan lisätä Venäjällä Ukrainassa käytössä olevien sotilaiden määrää, arvioi kenraalimajuri evp. Harri Ohra-aho.

– Niin kutsutun kansanäänestyksen jälkeen Venäjä voi lähettää varusmiehiä rintamalle täyttämään aukkoja sillä aikaa, kun mobilisoituja joukkoja varustetaan ja koulutetaan, mikä kestänee neljästä kuuteen kuukautta. Näin siis teoriassa, joukkojen laatu ja moraali ei parannu.

Putin vaatii eri asioita kuin mihin armeija pystyy

Helmikuun 24. päivänä Venäjä hyökkäsi Ukrainaan arviolta yli 100 000, mutta alle 200 000 sotilaan voimalla. Useiden kymmenien tuhansien venäläistaistelijoiden uskotaan kuolleen yli puoli vuotta kestäneiden taisteluiden aikana.

Ennen suurhyökkäystä kenraalimajuri evp. Toveri totesi Ukrainan olevan iso maa, "josta löytyy miljoonia ihmisiä, jotka ovat valmiita vastarintaan".

Venäjä "heittäytyy miekkaan", jos se yrittää valloittaa Ukrainan käsillä olevilla joukoilla, Toveri lisäsi.

Putin päätti silti hyökätä, vaikka New York Timesin tietojen mukaan korkea-arvoiset venäläiskomentajat kerta toisensa jälkeen kyseenalaistivat suunnitelmat. Erityisesti nopeaa iskua Kiovaan kritisoitiin, NYT kirjoittaa.

NYT:n mukaan venäläisupseerit uskoivat Toverin tapaan, että Venäjä lähtee sotaan liian vähin joukoin ja asein.

Lopputulos oli se, ettei Kiovan ja Harkovan valloitus onnistunut. Reilu kuukausi suurhyökkäyksen jälkeen, maalis-huhtikuun taitteessa, Venäjä joutui vetäytymään pääkaupunki Kiovan liepeiltä.

Putin helläsi otettaan ja antoi kenraalien laatia uuden strategian. He päätyivät NYT:n mukaan tykistökeskityksiä korostavaan kulutussotaan, jota Venäjä toteuttikin Itä-Ukrainassa.

Maanpuolustuskorkeakoulun sotataidon laitoksen johtaja Petteri Kajanmaa kutsuu tätä taktiikkaa "tulijyräksi". Ensin tykistö pehmittää puolustusta, minkä jälkeen panssarit työnnetään eteenpäin.

Nyt Putin on kuitenkin todennut kenraaleilleen, että hän määrää jatkossa strategian.

– Sodassa on ollut jatkuva epätasapaino Putinin poliittisten tavoitteiden ja käytössä olevien sotavoimien välillä, arvioi Venäjän tutkimuksen johtaja Michael Kofman tutkimuskeskus CNA:sta NYT:lle.

"Putin pelkää", toteaa puolestaan strategian professori O'Brien.

– Olen aina miettinyt, onko Putinilla mitään käsitystä siitä, kuinka katastrofaalisesti hänen armeijansa sotii tai tiesikö hän, että sota on kääntymässä Ukrainan eduksi. Uskon, että nyt voimme sanoa, ettei hän tiennyt, O'Brien kirjoitti liikekannallepanon julistuksen jälkeen.

– Hän aina käyttäytyi kuin Venäjän armeija olisi todellisuutta voimakkaampi, pärjännyt paremmin kuin ulkopuoliset arvioivat, ja Ukraina olisi paljon heikommassa hapessa kuin se oli.

0:59
Entä jos Venäjä käyttää taktista ydinasetta? Risto E.J. Penttilä: "Venäjää kohdeltaisiin kuin Natsi-Saksaa".

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja