Kommentti: Putin myönsi liikekannallepanolla katkerasti sen, minkä suomalaiskenraali tiesi jo ennen suurhyökkäyksen alkua

0:47
Video: Näin presidentti Putin ilmoitti keskiviikkona liikekannallepanosta.

Suomalaiskenraalin kuunteleminen olisi voinut säästää Putinin armeijan nöyryytykseltä ja Euroopan sodalta, kirjoittaa Ukrainan sotaa tiiviisti seurannut MTV Uutisten toimittaja Jouko Luhtala.

Keskiviikkona Venäjän presidentti Vladimir Putin käytännössä myönsi sen, mikä on ollut selvää jo hyvän aikaa: Kremlin armeija tarvitsee avukseen liikekannallepanon.

Sen julistaminen edes osittaisena ei ollut Putinille helppo päätös. Jos se olisi sitä ollut, niin Venäjä olisi määrännyt reserviläiset rintamalle jo kuukausia sitten.

Liikekannallepanoa on uumoiltu ja Venäjällä tietyissä piireissä toivottu jo pidemmän aikaa.

Mediassa spekuloitiin keväällä laajasti, julistaako Putin sodan ja liikekannallepanon voitonpäivänparaatin puheessaan. Ei julistanut. Poliittiset riskit olivat liian suuret, asiantuntijat toisensa perään arvioivat.

Kremlin kukko ei halunnut hermostuttaa kansalaisiaan.

Ei siitä huolimatta, että Venäjän armeija on hiljaisesti huutanut lisävoimia jo kuukausia. Täydennykset eivät ole täsmänneet tappioiden kanssa. Satojatuhansia someseuraajia keränneet venäläiset sotakommentaattorit ovat olleet äänekkäämpiä. Sotaa on tuettu, mutta sen käymistapaa on kritisoitu. Liikekannallepanoa on kannatettu.

Tapa, jolla ukrainalaiset pyyhkäisivät Venäjän Harkovan linjan läpi pakotti Putinin myöntämään tosiasiat. Miehitettyjä alueita ei tällä määrällä sotilaita pidetä.

Venäjällä on paljon kalustoa, vähän sotilaita, sanoi Etelä-Ukrainan vastahyökkäykseen osallistunut ukrainalainen Wall Street Journalille. Kyse on alueesta, jonne Venäjän tiedetään siirtäneen vahvistuksia muilta rintamilta.

"Niillä joukoilla ei Ukrainaa pysty miehittämään"

Kremlin suurhyökkäys yllätti monet. Yhdysvallat on väittänyt kertoneensa siitä Ukrainalle etukäteen, mutta viestiä ei Kiovassa uskottu tai haluttu uskoa.

Tämä on ymmärrettävää, sillä pitkään aikaan täyteen sotaan ei uskonut moni muukaan. Tähän ryhmään kuului paljon myös ammattisotilaita, jotka eivät tyypillisesti edusta sitä kaikkein optimistisinta ja naiiveinta ajattelua.

Syy oli upseereille selvä. Venäjän uskottiin ryhmittäneen Ukrainan vastaisille rajoille eri arvioissa noin 100 000–200 000 sotilasta. Se on Ukrainan kokoiseen valtioon hyökätessä aika vähän.

"Niillä joukoilla ei Ukrainaa pysty miehittämään", totesi Suomen entinen tiedustelupäällikkö Pekka Toveri MTV Uutisille helmikuussa ennen suurhyökkäyksen alkua. Haastattelun tekemisen aikaan Yhdysvallat oli arvioinut Venäjällä olevan käytössään reilut 100 000 sotilasta.

Helmikuun 24. päivänä Venäjä hyökkäsi Ukrainaan pohjoisesta, idästä ja etelästä. Putinin tavoitelista oli kattava: Kiova, Harkova, Donetsk, Luhansk nyt alkuun, kiitos.

Tavoitteet olivat suuria, joukot suhteellisen pienet. Ajatuksena ilmeisesti oli, ettei Ukraina tekisi mainittavaa vastarintaa ja länsimaat protestoisivat lähinnä sanoilla, eivät aseavulla.

Kesti juhannukseen saakka, että venäläissotilaat onnistuivat valloittamaan edes Severodonetskin, suurimman Luhanskin alueen kaupungin, joka Ukrainalla oli ennen suurhyökkäystä hallussaan.

Voitto oli merkittävä, mutta 100 000 asukkaan kaupunki ei ole Harkova, saati sitten Kiova.

Juhannuksen jälkeen Venäjän hyökkäykset jatkuivat, mutta eteneminen tyssäsi. Seuraavia tavoitteita spekuloitiin, ei vallattu.

Hyökkäys oli kenraalikielellä saavuttanut kulminaatiopisteensä. Toisin sanoen Venäjän armeijan hyökkäysvoima oli loppu.

Putin heittäytyi miekkaan

Varmoja lukuja Venäjän tappioista on mahdotonta saada. Luotettavimpien arvioiden mukaan puhutaan kymmenistä tuhansista kuolleista sotilaista ja esimerkiksi yli tuhannesta tuhoutuneesta panssarivaunusta.

Täydennykset sen sijaan ovat olleet kortilla. Suurin osa Venäjän nyt Ukrainassa taistelevasta armeijasta on sotinut liki tauotta seitsemän pitkää kuukautta.

Kyllä, liikekannallepano on Putinille poliittinen riski. Mutta se on riski, joka presidentin on pakko ottaa, jos hän haluaa saada armeijalleen lisää taistelijoita. "Vapaaehtoispataljoonat" ynnä muut hätäkeinot eivät riitä, koska vapaaehtoisia ei yksikertaisesti näytä olevan.

Putinin parhaiten aseistetut joukot eivät pystyneet valtaamaan Kiovaa. Nyt hätiin kutsuttavien reserviläisten tavoitteena lienee ensi alkuun lähinnä vallattujen alueiden pitäminen.

Ennen suurhyökkäystä kenraalimajuri evp. Toveri totesi Ukrainan olevan iso maa, "josta löytyy miljoonia ihmisiä, jotka ovat valmiita vastarintaan".

Venäjä "heittäytyy miekkaan", jos se yrittää valloittaa Ukrainan käsillä olevilla joukoilla, Toveri lisäsi.

Putinin olisi pitänyt kuunnella suomalaiskenraalia.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja