Venäjän presidentti Vladimir Putin pyrkii osittaisella liikekannallepanolla ottamaan sodan aloitteen takaisin käsiinsä ja muuttamaan taisteluiden dynamiikkaa, arvioi Ulkopoliittisen instituution johtava tutkija Sinikukka Saari.
Venäjä ilmoitti keskiviikkona kahdesta merkittävästä askeleesta Ukrainan sotaan liittyen. Ensinnäkin maahan julistettiin osittainen liikekannallepano, jonka tarkoituksena on kutsua maan armeijan riveihin 300 000 henkilöä.
Toisekseen Venäjä järjestää niin sanottuja kansanäänestyksiä Ukrainassa miehittämillään alueilla. Sekä Ukraina että länsimaat ovat järjestelmällisesti tuominneet huijauksiksi leimatut äänestykset.
"Kansanäänestyksiä" on Venäjän ilmoituksen mukaan tarkoitus järjestää Zaporizhzhjan, Hersonin, Donetskin ja Luhanskin alueilla.
Jahka Kremlille suotuisa äänestystulos julistetaan, ovat nämä Ukrainan alueet Moskovan silmissä osa Venäjää, Saari muistuttaa. Näin ollen Venäjä voisi puheissaan tulkita Ukrainan tälläkin hetkellä tekemät vastahyökkäykset esimerkiksi Hersonissa ja Luhanskissa hyökkäyksiksi Venäjän alueita vastaan.
Presidentti Putin ei kuitenkaan puheessaan sanonut, että miehitetyt alueet tulisivat nauttimaan Venäjän ydinasepelotteen suojaa, amerikkalaisen ajatushautomo Institute for the Study of War (ISW) huomioi.
ISW:n mukaan Putin kyllä puhui samassa puheessa sekä liikekannallepanosta, miehitetyistä alueista että ydinsodan mahdollisuudesta, mutta vältti näiden linkittämistä suoraan toisiinsa, ISW arvioi.
Risto E.J. Penttilän mukaan nyt ollaan suuressa käännekohdassa: Putinin valtakausi voi olla ohi tai taktinen ydinase lentää – "Venäjää kohdeltaisiin kuin Natsi-Saksaa"
Jos Venäjä käyttäisi ydinasetta, ei Yhdysvallat seuraisi sivusta, MTV Uutisten kansainvälisen politiikan asiantuntija Risto E.J. Penttilä toteaa Uutisaamussa.
– Ei näytä mahdolliselta, ettei siihen puututtaisi. Putinkin tietää, että ydinaseiden käyttö olisi sellaisen kynnyksen ylittämistä, josta ei olisi minkäänlaista paluuta kansainväliseen yhteistyöhön. Venäjä on jo nyt eristetty. Venäjää alettaisiin kohdella kuin Natsi-Saksaa, Penttilä sanoo.
Penttilän mukaan nyt ollaan "suuressa käännekohdassa".
– Tilanteesta on tullut epävakaa. On mahdollista, että mennään 1990-luvun suuntaan, jolloin Venäjällä valta vaihtui. On myös mahdollista, että eskalaatio johtaa jopa taktisten ydinaseiden käyttöön. Se on hyvin epätodennäköisestä, mutta teoreettisesti mahdollista.
0:45Ukraina: Venäjän voimakas ohjusisku osui vain 300 metrin päähän ydinreaktoreista – räjähdys tallentui valvontakameraan.
"Kiina on voinut sanoa, että sota pitää hoitaa pois"
Ukrainan menestyksekäs vastahyökkäys Harkovan alueella osoitti, ettei Venäjä pystyne yksipuolisesti jäädyttämään konfliktia samaan tapaan kuin vuoden 2014 Krimin miehityksen ja Itä-Ukrainan taisteluiden jälkeen.
Harkovan alueen vastoinkäymisten jälkeen presidentti Putin tapasi Kiinan ja Venäjän johtoa. Julkisuuteen keskusteluista kerrottiin niukanlaisesti, mutta näytti siltä, ettei Putin saanut tukea Aasian mahtivaltioilta.
Penttilä spekuloikin, että Kiina on saattanut antaa Venäjän hyökkäyssodalle määräajan, joka osaltaan vauhditti Kremlin päätöstä liikekannallepanosta.
– (Kiina on voinut sanoa, että) sota pitää hoitaa pois. Nyt lähdetään eskaloimaan, jotta ratkaisu saataisiin talvella aikaan. Kiina ei osoittanut tukea Venäjälle. Keskusteluista kerrottiin vain, että Venäjä ymmärtää Kiinan huolet, Penttilä muistuttaa.
Oli aikarajaa tai ei, niin Venäjän liikekannallepanon aikaansaamat joukko-osastot eivät suinkaan ole eliittiarmeija, ajatushautomo ISW kirjoittaa.
Laajasti uskotaan, että Venäjä hyökkäsi helmikuun 24. päivänä Ukrainaan parhailla mahdollisilla joukoilla ja kalustolla. Pitkälti yli puoli vuotta nyt taistelleet yksiköt ovat kärsineet raskaita tappioita sekä henkilöstön että kaluston suhteen.
– Venäläiset reserviläiset ovat huonosti koulutettuja, eikä heille järjestetä kertausharjoituksia, ISW toteaa.
Venäjän mukaan Ukrainaan lähetettävät reserviläiset saavat lisäkoulutusta. Koulutuksen pituutta ei tarkasti kerrottu, mutta yli kuukaudesta puhuttiin. Kurskin alueen sotilaskomissaarin mukaan alle 30-vuotiaat lähetettäisiin rintamalle ilman ylimääräistä koulutusta.
Lisäksi Venäjä aikoo kutsua taisteluihin vain sellaisia reserviläisiä, joilla on taistelukokemusta, väitti puolustusministeri Sergei Shoigu.
– Hyvin harvalla venäläisellä reserviläisellä kuitenkaan on sitä, pois lukien ne, jotka nyt taistelevat Ukrainassa, ISW toteaa.
"Putin pyrkii vaihtamaan vaihdetta sodassa"
Venäjän Ukrainassa sotivalle armeijalle liikekannallepano lienee sekä mieluisa että liki pakollinen uutinen. Se on kärsinyt raskaita tappioita ja viime viikkojen tapahtumat ovat osoittaneet, että merkittävissä osassa miehitettyjä alueita sen puolustus on erittäin haavoittuvainen.
Liikekannallepanolla Putin pyrkii ottamaan Ukrainan siltä riistämän aloitteen takaisin, arvioi Ulkopoliittisen instituution johtava tutkija Saari.
– Hän pyrkii vaihtamaan vaihdetta sodankäynnissä, Saari sanoo.
– Tässä myös testataan, miten kansa ottaa liikekannallepanon vastaan. Reaktio on ollut voimakas ja nopea.
Yli 1 400 ihmistä on otettu kiinni mielenosoituksissa, raportoi kansalaisjärjestö OVD-info. Järjestön mukaan mielenilmauksia on ollut ainakin 38 kaupungissa.
Tämän kokoluokan mielenosoituksia Venäjällä nähtiin viimeksi silloin, kun Putin julisti "erikoisoperaation Ukrainassa" helmikuussa. Myös tuolloin tehtiin runsaasti pidätyksiä. Mielenosoitukset kuihtuivat varsin nopeasti.
– Ihmiset pelkäävät, että nyt on tapahtuu eskalaatio ja liikekannallepanoa laajennetaan. Vaikka se ei vielä koskisi omia perheenjäseniä, niin kuukausien tai vuoden päästä voi koskea, Saari arvioi.
300 000 henkilön kutsuminen palvelukseen ei ajatushautomo ISW:n mukaan ratkaise niitä maan armeijan "monia ongelmia", joista se tällä kärsii Ukrainassa. ISW uskoo, ettei liikekannallepano vahvista venäläisjoukkoja vielä moneen kuukauteen.
– Venäjän osittainen liikekannallepano ei näin ollen estä Ukrainan mahdollisuutta vapauttaa lisää Venäjän miehittämiä alueita syksyn ja talven aikana, ISW kirjoittaa.
