Venäjän presidentti Vladimir Putinilla näyttää olleen heikko käsitys siitä, kuinka pulassa hänen armeijansa Ukrainassa oli, arvioi strategian professori Phillips P. O'Brien. Sotahistorioitsija Emil Kastehelmen mukaan Ukrainalla on nyt aikaikkuna iskeä, sillä "Venäjä on kenties heikoimmillaan".
1:56
Venäjällä on protestoitu Putinin osittaisen liikekannallepanon jälkeen. Katso videolta, miten omaiset hyvästelevät läheisiään.
Julkisesti Venäjän osittaiseksi kuvaillun liikekannallepanon tavoitteena on kutsua 300 000 reserviläistä palvelukseen eli käytännössä sotimaan Ukrainaan.
Rintamalle lähetetään vain sellaisia, joilla on sotakokemusta ja myös kertauskoulutusta järjestetään, presidentti Vladimir Putin ja puolustusministeri Sergei Shoigu vakuuttivat keskiviikkona.
Nopeasti on käynyt selväksi, ettei Kremlillä ole kiinnostusta noudattaa niitä sääntöjä, jotka se julkisesti itselleen asetti liikekannallepanon suhteen.
Kiinni otetuille liikekannallepanoa vastustaneille mielenosoittajille on nimittäin lätkäisty käteen palvelukseenastumismääräys, mediat raportoivat.
Kremlin tiedottajan Dmitri Peskovin tulkinnan mukaan tämä ei riko liikekannallepanolakia.
Sosiaalisessa mediassa on kerrottu myös tapauksissa, jossa aiempaa sotilaskokemusta vailla olevat opiskelijat haettiin luennolta palvelukseen, raportoi amerikkalainen ajatushautomo Institute for the Study of War (ISW).
– Kremlin kovaotteinen tapa toteuttaa osittainen liikekannallepano saattaa toteuttaa Kremlin määrätavoitteet, mutta ei todennäköisesti luo tehokkaita sotilaita. Toimintatapa aiheuttaa merkittävää sisäistä vastusta ja vähän tuloksia, ISW arvioi.
Väitetysti 300 000, oikeasti miljoona?
Vaikka virallisesti aiotaan kasata noin 300 000 reserviläistä, niin todellisesta tavoitteesta ei ole tietoa. Itsenäiset venäläismediat ovat arvioineet, että tavoitteena saattaa olla jopa miljoonan reserviläisen kerääminen.
Helmikuun 24. päivänä Venäjä hyökkäsi Ukrainaan arviolta yli 100 000, mutta alle 200 000 sotilaan voimalla. Useiden kymmenien tuhansien venäläistaistelijoiden uskotaan kuolleen yli puoli vuotta kestäneiden taisteluiden aikana.
Suhteeton määrä reserviläisiä kerätään todennäköisesti etnisistä vähemmistöistä, arvioi ISW. Tässä ei olisi mitään uutta, sillä vastaavaa on nähty jo aiemmin Ukrainan sodassa. Vaikka talouspakotteet ovat olleet kovat, on Kreml pyrkinyt pitämään sodan mahdollisimman kaukana esimerkiksi moskovalaisten ja pietarilaisten arjesta.
Esimerkiksi armenialaisella Telegram-kanavalla julkaistun Tuapsen kaupungin liikekannallepanolistan nimistä 90 prosenttia oli armenialaisia. Tuapsen väestöstä 8,5 prosenttia on armenialaisia, ISW kirjoittaa.
Kansalaisjärjestö OVD-Infon mukaan mielenosoituksissa on pidätetty pitkälti toistatuhatta ihmistä. Mielenosoituksia on järjestetty yli 40 paikkakunnalla.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
0:47Presidentti Putin ilmoitti osittaisesta liikekannallepanosta: "Asetus on annettu".
"Putin pelkää"
Ukraina aloitti menestyksekkään vastahyökkäyksensä Harkovan alueella syyskuun 6. päivänä.
Nopeasti kävi selväksi, että Ukraina on tehnyt läpimurron, Venäjän rintama on paikallisesti romahtanut ja Kremlin sotilaat lähinnä pakenevat.
Venäjälle kävi kivuliaasti selväksi, että sen armeija ei nykykunnossaan pysty merkittävästi etenemään tai edes pitämään hallussaan kaikkia valloittamiaan alueita.
Liikekannallepano julistettiin kaksi viikkoa myöhemmin. Kyse tuskin on sattumasta.
"Putin pelkää", toteaa strategian professori Phillips P. O'Brien skotlantilaisyliopisto St Andrewsista.
– Olen aina miettinyt, onko Putinilla mitään käsitystä siitä, kuinka katastrofaalisesti hänen armeijansa sotii tai tiesikö hän, että sota on kääntymässä Ukrainan eduksi. Uskon, että nyt voimme sanoa, ettei hän tiennyt, O'Brien kirjoittaa.
– Hän aina käyttäytyi kuin Venäjän armeija olisi todellisuutta voimakkaampi, pärjännyt paremmin kuin ulkopuoliset arvioivat, ja Ukraina olisi paljon heikommassa hapessa kuin se oli.
Nämä virhearviot johtivat O'Brienin mukaan siihen, että Venäjä jätti Harkovan alueen niin kevyesti miehitetyksi. Vaikka Ukraina valtasi takaisin suuria alueita, ei Harkovan seudulta ole raportoitu merkittävistä taisteluista. Sen sijaan tiedossa on, että Venäjä siirsi kesän mittaan alueelta yksiköitä ainakin Hersoniin, Etelä-Ukrainaan.
Ukrainan onnistunut vastahyökkäys oli kylmä suihku Putinille, O'Brien uskoo. Myös esimerkiksi Hersonin ja Itä-Ukrainan Lymanin alueilla venäläissotilaiden tilanne on hankaloitunut viime aikoina.
– Putinilla näyttää olleen vain vähän käsitystä siitä, kuinka vaarassa hänen armeijansa oli.
– (Vastahyökkäykset) paljastivat vihdoin totuuden. Se on ainoa keino selittää tämä tavaton, kaoottinen ja valmistelematon liikekannallepanoprosessi.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
1:41Puolustusvoimain entinen komentaja Jarmo Lindberg kertoo, miksi täysi liikekannallepano Venäjällä ei toimisi.
"Ukraina pelaa nyt aikaa vastaan"
Liikekannallepano on "poliittisesti vaikea, eikä ratkaise kunnolla yhtään ongelmaa" Ukrainan sodan tilannekarttaa ylläpitävä sotahistorian tutkija Emil Kastehelmi katsoo.
– Samalla se oli sodan pitkittyessä välttämätön. Venäjän kyky edes teoreettisesti voitokkaisiin operaatioihin laski viikko viikolta. Jotain oli tehtävä.
Venäjä on jo ennen nyt julistettua liikekannallepanoa pyrkinyt vahvistamaan Ukrainassa sotivia yksiköitään. Sotilaita on kerätty sotilastukikohdista, minkä lisäksi taistelijoita on rekrytoitu "vapaaehtoispataljooniin" ja vankiloista.
Virallisia lukuja ei ole saatavilla, mutta yleisesti on arvioitu, etteivät Venäjän rekrytointikampanjat ole tuottaneet toivottua tulosta, mikä osaltaan pakotti vapaaehtoisuuden sivuuttavaan liikekannallepanoon.
– Osittainen liikekannallepano paikkaa lähinnä puutteen sotilaiden määrässä. Suurista miesmääristä on vain rajallisesti hyötyä, mikäli varastoista ei löydy moderneja taisteluvarusteita ja kalustoa, eikä koulutusorganisaatio tai johtaminen taistelukentällä ole kunnossa, Kastehelmi sanoo.
– Suuri osa Venäjän modernin kaluston terävimmästä kärjestä on tuhoutunut tai jäänyt sotasaaliiksi, ja varastoissa on jäljellä alati vanhempaa tavaraa.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
7:46Putinin hävittäjille ilmaherruus on vain unelma - asiantuntijat kertovat miksi ilmasota on kompuroinut.
Venäjän kalustotappiot Ukrainassa ovat olleet valtaisat. Venäjä on kuva-aineiston perusteella menettänyt esimerkiksi liki 1200 panssarivaunua, joista suurin on tuhoutunut tai joutunut ukrainalaisten käsiin, listaa Oryx.
Pitkin sotaa onkin raportoitu venäläisten lähettäneen Ukrainaan yhä vanhempaa kalustoa kuten sinällään sopivassa roolissa käyttökelpoisia T-62-vaunuja, joita Neuvostoliitto valmisti viimeksi vuonna 1975. Niitä tuskin käytettäisiin, jos modernimpaa kalustoa olisi tarjolla kaikille joukko-osastoille.
– Maan oma teollisuus ei pysty nykyistä enempää auttamaan, sillä pakotteiden ja materiaalipulan vuoksi tuotantomääriä on vaikea nostaa, sotahistorian tutkija Emil Kastehelmi sanoo.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
0:55Ovatko panssarivaunut 2020-luvun sodissa kallista romurautaa? Näin panssariasiantuntija vastaa.
Venäjän puolustusteollisuuden johtajille pitämässään julkisessa puheessa Putin vaati tuotannon kasvattamista. Eri asia on, miten tämä käytännössä aiotaan toteuttaa ja millä aikataululla.
Vaikka liikekannallepano ei todennäköisesti tuota huippuyksiköitä, niin jos määrätavoitteet täyttyvät, on kyse on merkittävästä määrästä taisteluvoimaa.
– Ukraina joutuu nyt pelaamaan myös hieman aikaa vastaan, ja juuri nyt sillä on aikaikkuna, jolloin Venäjä on kenties kaikista heikoimmillaan, Kastehelmi arvioi.
"Tavoitteet lähes minimissä", ydinasekortti pöydällä
Todennäköistä on, että Venäjän liikekannallepanolla keräämät reserviläiset eivät ilmesty Ukrainaan yhtenä nippuna.
Puolustusministeri Shoigun mukaan kukin sotilas viettää kertausharjoituksissa yli kuukauden. Jos tästä joustetaan, voidaan nyt palvelukseen määrättyjä sotilaita lähettää Ukrainaan pikaisestikin. Kastehelmen mukaan uusien joukkojen ilmestyminen rintamalle on kuitenkin "hidas prosessi".
– Laajemmat vaikutukset näkyvät vasta kuukausien päästä.
– Venäjän eskalaatiovaihtoehdot ovat jatkossa vähissä ja tavoitteita on pienennetty lähes minimiin. Osittaisen liikekannallepanon jälkeen vaihtoehtoina on enää erikoisoperaation muuttaminen viralliseksi hyökkäyssodaksi, laaja liikekannallepano ja ydinaseet.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
0:59Entä jos Venäjä käyttää taktista ydinasetta? Risto E.J. Penttilä: "Venäjää kohdeltaisiin kuin Natsi-Saksaa".
Liikekannallepanon julistamisen lisäksi Venäjä ilmoitti tällä viikolla järjestävänsä neljällä Ukrainalta valtaamallaan alueella niin sanotut kansanäänestykset, joiden nojalla sen on tarkoitus liittää alueet itseensä. Eilen Venäjän turvallisuusneuvoston varapuheenjohtaja Dmitri Medvedev totesi Reutersin mukaan, että Venäjä on valmis puolustamaan näitä alueita vaikka strategisilla ydinaseilla.
Sen sijaan kun Putin puhui tällä viikolla liikekannallepanosta, tekaistuista kansanäänestyksistä ja ydinsodan mahdollisuudesta, ei hän suoraan sanonut, että miehitetyt alueet tulisivat nauttimaan Venäjän ydinasepelotteen suojaa, ajatushautomo ISW huomioi.
– Putinkin tietää, että ydinaseiden käyttö olisi sellaisen kynnyksen ylittämistä, josta ei olisi minkäänlaista paluuta kansainväliseen yhteistyöhön. Venäjä on jo nyt eristetty. Venäjää alettaisiin kohdella kuin Natsi-Saksaa, arvioi MTV Uutisten kansainvälisen politiikan asiantuntija Risto E.J. Penttilä Uutisaamussa torstaina.
Kastehelmen mukaan tilanne näyttää "huonolta oikeastaan kaikille osapuolille".
Jouko Luhtala työskentelee MTV Uutisissa uutistoimittajana.
Luhtala on erikoistunut kansainvälisiin suhteisiin, Ukrainassa käytävään sotaan, Venäjään liittyviin asioihin, kriiseihin sekä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan.
Luhtalaan voit olla yhteydessä juttuvinkkeihin liittyen.
