SuomiAreenan keskustelun perusteella nuoret eivät ole kovin huolissaan ilmastosta, mutta kokevat, että yksilöä syyllistetään liikaa ilmastoon liittyvissä asioissa. Keskustelussa nousivat esiin ilmastokeskusteluun liittyvät tunteet, tulevaisuuden usko ja kokemukset kestävän kehityksen opetuksesta.
"Välillä tuntuu, ettei mitään pysty tekemään oikein"
Jade Walther, 23-vuotias media-alan opiskelija, kuvasi kestävän kehityksen herättävän monimutkaisia tunteita ainakin vallitsevan keskustelun ja ilmastonmuutoksesta uutisoinnin osalta.
– Herättää epätoivon tunteita, kun koko ajan kaikki maailmassa on koko ajan huonosti. Välillä tuntuu, että mitään ei pysty tekemään oikein. Samalla on jonkinlainen usko tulevaan, hän pohti.
Lue myös: Suomesta on kadonnut parissa kymmenessä vuodessa 15 miljoonaa lintua – tästä syystä lintututkija on asiasta erityisen huolissaan
Walther nosti esiin myös kestävän kehityksen opetuksen merkityksen huomauttaen, että nykyään peruskoulussa opetetaan kierrätystä, mikä ei ollut yleistä hänen omana kouluaikanaan.
Paneelin nuorin osallistuja, 15-vuotias Ida Riikonen, suhtautuu ilmastokeskusteluun melko neutraalisti ilman pelkoa.
– Ei pelota, mutta vähän tuntuu, että vanhemmat sukupolvet voisivat parantaa tyyliään. Uskon kuitenkin tulevaisuuteen.
17-vuotias lukiolaoinen Tapio Kivisaari kertoo, että hänen ystäväpiirissään keskustellaan monista asioista, myös ilmastosta.
– Tästäkin väitellään ja löytyy erilaisia näkökulmia.
Nuoret kokevat syyllisyyttä ilmastosta
Nuorten syyllisyyden tunteet olivat esillä useassa puheenvuorossa. Vuonna 2021 nuorisobarometristä kävi ilmi, että jopa 76 prosenttia nuorista kokee surua luonnon monimuotoisuuden heikkenemisestä ja kokevat riittämättömyyden ja häpeän tunteita koskien ilmastotoimia.
Paneelin osallistujat olivat yhtä mieltä siitä, että ilmastokeskustelu on liian kahtiajakautunutta, kuplautunutta ja yksilöä syyllistävää.
– Ymmärrän, mistä ne tunteet tulevat, mutta minua harmittaa, miten paljon on nuoria, jotka kokevat niin syviä syyllisyyden tunteita, Walther kertoi.
Lue myös: Päästöjä tarkkailevan tutkimuksen tulos: Suomi jäämässä tavoitteestaan
Lisäksi hän harmitteli sitä, että ihmiset kokevat syyllisyyttä siitä, ettei ole aina varaa ostaa jotain kestävämmin tuotettua tai jos menee kerran vuodessa lomalle lentokoneella.
21-vuotias rakennusinsinööriopiskelija ja yrittäjä Kalle Keidas jakoi huolensa syyllistämisestä.
– Negatiivista syyllistämistä on liikaa. Toivon, että yleinen keskustelu siirtyy positiivisempaan suuntaan.
Koulutuksen merkitys ja tarpeellisuus
Koulutuksen rooli kestävän kehityksen edistämisessä nousi esiin monissa puheenvuoroissa. Kansallisen koulutuksen arviointikeskus KARVI julkaisi tämän kuun alussa arvioinnin, jonka mukaan kestävä kehitys näkyy opinnoissa vaihtelevasti. Karvi huomasi puutteita kestävän kehityksen osaamisessa esimerkiksi puuteollisuuden perustutkinnossa.
Kivisaari kertoi oppineensa lukiokursseilla syvällisesti kestävän kehityksen teemoista.
– Lukiossa on aika hyvin omasta mielestäni päässyt oppimaan lähes joka oppiaineessa kestävää kehitystä, hän totesi.
Lue myös: Ilmastopaneeli: Ilmastotavoitteet ovat saavutettavissa, mutta nykytoimilla niihin ei päästä
Myös opettajaopiskelija Sini Saarikoski korosti koulutuksen merkitystä sekä opettajien ja muiden aikuisten näyttämää esimerkkiä.
– Tulevana opettajana tiedän, että kaikki mitä teen, niin lapset tekevät perässä. Omassa toiminnassa ja toivon, että opetussuunnitelmassa kestävä kehitys näkyy paremmin tulevaisuudessa, hän sanoi.
Saarikoski toi esiin myös konkreettisia esimerkkejä, sillä hän on valmistumassa myös käsityönopettajaksi.
– Koulussa tulisi opettaa käsitöissä esimerkiksi paidan korjaamista – huolletaan omia jo olemassa olevia vaatteita eikä mennä ostamaan uutta kaupasta. Käsityö oppiaineena mielletään sellaisena, että siellä aina tehdään joku tuote, kuten löylykauha. Käsityötunneilla pitäisi tehdä enemmän tarpeeseen.
Juuri peruskoulunsa päättänyt Riikonen, on suuntaamassa syksyllä sote-alan opintoihin ammattikoulussa. Hän toivoo, että kestävä kehitys otetaan huomioon tulevissa opinnoissa.
Arjen valinnat ja kestävät ratkaisut
Nuoret kertoivat, että kestävän kehityksen periaatteiden noudattaminen näkyy arjen valinnoissa. Myös nuorisobarometrissä kävi ilmi, että kestävien valintojen tekeminen sai aikaan positiivisia tunteita sekä kulutuksen vähentämistä.
– Jos parannamme tapojamme, niin riittämättömyyden tunne ja häpeä tulevat vähenemään liittyen ilmastotoimiin, sanoi Riikonen.
Lue myös: Oppositio laittoi hallituksen lujille ilmastopolitiikasta
Keidas kertoi omasta käytännön kokemuksestaan rakennusalalla.
– Olen oppinut paljon kestävästä kehityksestä, joita voi hyödyntää käytännön elämässä. Nyt saimme juuri valmiiksi yhden katon saneerauksen, jossa vaihdettiin tiilikatto peltikattoon ja kierrätettiin vanhat tiilet.
Tulevaisuudessa on toivoa
Vaikka kestävä kehitys herättää huolta ja ahdistusta, keskusteluun osallistuneet nuoret olivat toiveikkaita tulevaisuuden suhteen. Vaikka muutos tuntuu hitaalta, nuoret olivat sitä mieltä, että suunta on oikea.
– Uskon tulevaisuuteen, totesi Riikonen.
Lue myös: Synkkä ennustus: Vuoteen 2050 mennessä lähes jokainen maailman lapsi kärsii ilmastonmuutoksen vuoksi
Myös Kivisaari ilmaisi uskonsa tulevaan.
– Jos sama kehitys jatkuu, niin negatiiviset tunteet tulevat vähenemään ja toiveikkuus lisääntyy.
Vaikka haasteet ovat suuria, nuorilla on vahva tahto ja usko parempaan tulevaisuuteen.