Normeja purkamalla asumisen kustannukset laskevat roimasti: "Suunnittelemme Espoossa aluetta, jossa saamme tonnin pois alueen normaalista myyntihinnasta"

Tähän laskelmaan päätyy asuntorakennuttaja Bonava Suomen toimitusjohtaja Juuso Hietanen. Esimerkissä 4 500 euroa neliömetriltä maksava asunto maksaisi 3 500 euroa neliöltä.

– Haluamme hyviä asuntoja edullisesti, sillä ne saa nopeasti kaupaksi. Tämä palvelee asiakkaan, rakentajan ja kaupungin kokonaisetua, Hietanen sanoo.

Perusviesti on selkeä: normeja purkamalla asumisen kustannukset laskevat kymmeniä prosentteja.

– Suunnittelemme Espoossa aluetta, jossa saamme tonnin pois alueen normaalista myyntihinnasta. Tämä onnistuu, kun teemme hyvää yhteistyötä kaupungin kanssa ja kaavoitamme järkevästi.

Hietanen puhuu siitä, että nykysääntelykin sallii kauniin ja tehokkaan rakentamisen. Kyse on rakentajien ja viranomaisten välisen luottamuksen vahvistamisesta.

Norminpurku oli kärkihanke

Pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallitus lupasi neljä vuotta sitten muutosta, sillä norminpurku oli yksi hallituksen niin kutsutuista kärkihankkeista. Hallitus ymmärsi, että asumisen ja rakentamisen raskas sääntely hidastaa hankkeita ja nostaa kustannuksia.

Pohjola Rakennuksen toimitusjohtaja Juha Metsälä kaipaa yhä kaavoituksen keventämistä. Kasvukeskusten täydennysrakentaminen vaatii taakseen kevyempiä menettelytapoja, ja rakentamisen yksityiskohtiin puututaan yhä liian tarkasti esimerkiksi julkisivuissa.

– Nykyisenkin hallituksen aloittaessa puhuttiin paljon normienpurkuhankkeesta. Saavutetut tulokset eivät vastaa asetettuja tavoitteita, Metsälä summaa.

Metsälän mukaan väestönsuojiin ja pysäköintiin liittyviä määräyksiä pitäisi yhä keventää. Varsinkin pysäköintiratkaisut nostavat asumisen kustannuksia merkittävästi.

– Pieniä parannuksia on saatu, mutta lisää tarvitaan. Kustannuksia pienentäviä tuloksia pitäisi saada nopeammin aikaan.

Pullonkaulat ovat kunnissa

Bonavan Hietasen mukaan pullonkaulat ovat kuntien kaavoitus- ja rakennuslupamonopolissa, vaikka kunta voi halutessaan auttaa rakentamaan edullisia asuntoja. Järjestelmän ennustettavuus on kuitenkin heikko ja lupamenettelyn yllätykset yleisiä.

Kiinteistöalan ja rakennuttajien järjestö Rakli selvitti jo Sipilän hallituksen alkumetreillä, kuinka paljon eri kaavamääräykset nostavat rakentamisen ja asumisen hintaa.

Raklin selvityksen perusteella kaavamääräykset voivat nostaa hankkeen kokonaiskustannuksia jopa viidenneksen verrattuna edullisimpaan ratkaisuun. Selvitys lähti siitä, että norminpurku olisi tervetullutta.

– No eihän se norminpurku kovin merkittävästi ole edennyt. Jos kouluarvosanaa haetaan, niin olisiko se 6+. Kuutonen tuloksista ja plussa kannustamaan eteenpäin, sanoo asuntosijoittaja Investors Housen toimitusjohtaja Petri Roininen.

Roininen huomauttaa, että digitalisaatio eri muodoissaan tuo rakennuksiin lisää tekniikkaa. Tämä voi pahimmillaan lisätä alan normeja.

– Tällöin voi unohtua, että vanhentunutta tai tarpeetonta normistoa pitäisi purkaa.

Normien purkaminen on ikiaihe

Normiston keventämisestä on keskusteltu vuosikymmeniä. Ympäristöministeriö teki jo vuonna 2009 raportin rakentamisen normitalkoista ja turhista kustannuksista.

Lehto Groupin toimitusjohtaja Hannu Lehto sanoo, että ”liian moni asia on jäänyt piippuun”.

– Ylikireät ja -kalliit säännökset esteettömyydestä sekä valitusoikeuksien järkevöittäminen eivät ole edistyneet kummoisesti. Asunnonostajat maksavat viulut jatkossakin.