Nordean muutto siirtäisi suuren potin Suomen talletussuojan alle

Finanssikonserni Nordean pääkonttorin mahdollinen muutto Tukholmasta Helsinkiin siirtäisi suuren summan pohjoismaisten asiakkaiden talletuksia Suomen talletussuojajärjestelmään.

Tällöin talletuskorvausten rahoittaminen mahdollisessa kriisitilanteessa voisi ajautua viime kädessä Suomen valtion vastuulle.

Nordean asiakkaiden talletukset ainakin Ruotsissa, Suomessa, Tanskassa ja Norjassa kuuluvat nyt Ruotsin talletussuojan piiriin, koska konsernin pääkonttori on Tukholmassa.

– Jos pankin kotipaikka siirtyisi Suomeen, niin kaikkien Nordean asiakkaiden osalta talletussuoja siirtyisi Suomen talletussuojajärjestelmän piiriin, kertoo neuvotteleva virkamies Jaakko Weuro valtiovarainministeriöstä.

Nordea ei ole vielä ilmoittanut, muuttaako se pääkonttorinsa pois Ruotsista, mutta tietoa odotetaan lähiaikoina.

Jos Nordean kokoinen pankki siirtyisi Helsinkiin, nousisi Suomen talletussuojaan kuuluvien varojen määrä selvästi.

– Meillä ei ole tarkkoja lukuja, mutta todennäköisesti määrä saattaisi jopa kaksinkertaistua viime vuoden lopun määrään verrattuna, arvioi johtava kriisinratkaisuasiantuntija Reima Letto Rahoitusvakausvirastosta.

Tällöin talletussuojan piirissä olisi viime vuoden lopun noin 80 miljardin sijaan jopa 160 miljardia euroa talletuksia.

Sijoittajilla vastuuta

Jos talletussuojarahastoon kuuluva pankki joutuisi maksuvaikeuksiin, voisi pankin tileillä olevia varoja korvata enintään 100 000 euroon asti henkilöä tai tallettavaa yhteisöä kohden.

Talletussuojarahaston käyttö ei kuitenkaan olisi ensisijainen keino mahdollisessa kriisissä.

– Siinä tilanteessa kuvaan astuisi (EU:n) kriisinratkaisumekanismi, jossa pankki ikään kuin sisäisesti uudelleenjärjestellään, sanoo Weuro.

Ajatuksena on, että pankin osakkeenomistajat ja velkojat kantaisivat lähtökohtaisesti pankin tappiot ja voisivat siten menettää sijoituksiaan.

Talletussuojarahastoon pitäisi turvautua vasta sitten, jos pankin tappiot olisivat suuria ja sijoittajanvastuu täytyisi ulottaa talletuksiin. Lisärahoitusta pankin ahdinkoon haettaisiin siis tuolloin aina pankkitalletuksista asti.

Tällöinkään ei kuitenkaan koskettaisi talletussuojan piiriin kuuluviin eli enintään 100 000 euron talletuksiin, vaan talletussuojarahasto kattaisi tallettajien osuuden tappioista.

"Ylimääräistä puskuria"

Nordean mahdollinen muutto Helsinkiin vaatisi todennäköisesti joitakin satoja miljoonia euroja lisävaroja Suomen talletussuojajärjestelmään.

Rahoitusvakausviraston Letto arvioi, että muutos ei silti lisäisi merkittävästi suomalaisten pankkien talletussuojajärjestelmään kohdistuvaa maksurasitusta, koska talletussuojarahastossa on jo nyt ylimääräistä puskuria.

Joka tapauksessa Suomen talletussuojavarat riittäisivät vain pienempien pankkien korvausten maksamiseen.

– Suurten pankkien kohdalla etukäteen kerätyt varat eivät riittäisi talletussuojakorvausten maksamiseen, sanoo ministeriön Weuro.

Talletussuojarahasto voisi yhden pankin jouduttua kriisiin periä multa pankeilta lisämaksuja tai ottaa niiltä lainaa korvausten maksamiseen.

Jos pankeilla itselläänkin olisi vaikeuksia saada rahoitusta korvausten maksuun, lisärahoituksen järjestämiseen voisi tarvita Suomen valtiota.

– On olemassa se riski, että jos ei muualta rahoitusta saada, niin pyydetään valtiolta lainaa (talletussuojarahastoa varten), sanoo Weuro.