Niinistö muistuttaa ilmastonmuutoksen torjunnan kiireellisyydestä: "Uhkaa ihmiskunnan olemassaoloa koronaakin sinnikkäämmin"

– Pandemian leviämisen estämiseksi hallitukset, yhteiskunnat ja yksittäiset ihmiset olivat yhtäkkiä valmiita muuttamaan käytöstään. Kun uhkan suuruusluokka ymmärrettiin, alettiin etsiä epätavanomaisiakin ratkaisuja, hän sanoi.

Niinistön mukaan tämä antaa toivoa siitä, että jos löytyy tahtoa, löytyy myös keinoja.

– Emme saa unohtaa toista vaaraa, joka uhkaa ihmiskunnan olemassaoloa vielä sinnikkäämmällä tavalla: ilmastonmuutosta. Elämämme on tänä vuonna saattanut olla pysähdystilassa, mutta ilmastonmuutos ei ole pysähtynyt hetkeksikään.

Niinistön mukaan rohkeiden ja nopeiden ilmastotekojen tarve käy päivä päivältä kiireellisemmäksi.

– Meidän on noudatettava Pariisin sopimuksessa antamiamme sitoumuksia, presidentti sanoi.

Koronaviruspandemian vuoksi puhe pidettiin virtuaalisesti videoyhteyden välityksellä.

Talouden elvytystä on ajateltava kestävyyden näkökulmasta

Niinistön mukaan maailma on koronan jälkeen elpymisstrategian tarpeessa, mutta valittavan tien on johdettava kohti kestävää tulevaisuutta.

– Sen sijaan, että palaisimme kestämättömiin tapoihimme, meidän on todella jälleenrakennettava parempaa ja vihreämpää. Kaikkia elvytystoimia on arvioitava niiden ilmasto- ja ympäristövaikutusten näkökulmasta.

Lue myös: YK:n 75. yleiskokous jatkuu tänään juhlaistunnolla

Presidentti sanoi Suomen olevan sitoutunut oman osansa tekemiseen, ja Suomen hallituksen ajavan vakavasti tavoitettaan tehdä Suomesta ilmastoneutraali vuoteen 2035 mennessä.

– Olemme vakaasti päättäneet tehdä Suomesta sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävän yhteiskunnan vuosikymmenen loppuun mennessä.

"Jos vaikenemme, annamme valtuutuksen väärintekijöiden toiminnalle"

Niinistö sanoi koronakriisin valitettavasti osoittaneen, että valtioilla on houkutus reagoida kansainvälisiin uhkiin kansallisesti, ei kansainvälisesti.

– Kovasti kaivatun globaalin vastauksen sijaan saimme nähdä sarjan kansallisia vastauksia. Kun vastassa oli täysin uusi tilanne, tämä saattoi olla ymmärrettävää. Mutta se herättää huolta siitä, kuinka pystymme taistelemaan muita maailmanlaajuisia haasteita vastaan.

Puheensa loppupuolella presidentti ottikin kantaa vahvasti kansanvälisen yhteistyön puolesta.

– Juuri kun kysyntä globaaleille ratkaisuille kasvaa, kykymme tarjota sellaisia heikkenee. Monenkeskisyys kärsii niin sisäänpäin kääntyneestä nationalismista kuin suurvaltojen välisestä kilpailusta. Jos yhteisesti sovittuja sääntöjä lakataan kunnioittamasta, sääntöihin perustuvasta järjestyksestä ei ole enää paljoa jäljellä.

Lue myös: Yhdysvaltalaislehti hehkuttaa Sauli Niinistöä: "Yksi harvoista maailman johtajista, joka tulee toimeen sekä Putinin että Trumpin kanssa"

Niinistön mukaan ydinaseista on tulossa erityisen huolestuttava esimerkki.

– Kun yksi sopimus toisensa jälkeen raukeaa, vaarana on, että pian menetämme viimeisetkin ydinasevalvonnan rippeet. Olisi ensiarvoisen tärkeää, että ydinasevallat löytäisivät tavan rakentaa keskinäistä yhteisymmärrystä ja luottamusta, hän sanoi.

Presidentin mukaan tilanne vaatii suunnanmuutosta ja monenkeskistä yhteistyötä. Samalla hän nosti esille, että kriisin ei tulisi olla syy polkea ihmisoikeuksia.

– Sääntöihin perustuvalle järjestykselle oikeusvaltioperiaatteen merkitys on keskeinen -- jos vaikenemme ja käännämme katseemme pois, annamme vain valtuutuksen väärintekijöiden toiminnalle ja vapautamme heidät oikeudellisesta vastuusta. Meidän on lopetettava rankaisemattomuus kaikkein vakavimmissa rikostapauksissa. Tämän tulisi koskea kaikkia, myös vahvoja ja valta-asemassa olevia, hän sanoi.

– Yksikään hallitus ei saisi kriisin varjolla rikkoa ihmisoikeuksia tai rajoittaa demokratian ja kansalaisten liikkumatilaa, hän lisäsi.