Kahden tunnin ylittävä Internetin käyttö päivittäin lisää alakouluikäisten lasten impulsiivisuutta ja häiritsevää käyttäytymistä, todetaan Tampereen yliopiston tutkimuksessa.
Tutkimuksessa selvitettiin alakouluikäisten lasten Internetin käytön yhteyttä lapsen sosiaalisiin taitoihin lapsen itsensä arvioimana. Lapset arvioivat yhteistyötaitojaan, empatiakykyään, häiritsevyyttään ja impulsiivisuuttaan. Aineisto kerättiin Kanta-Hämeen alueen viiden alakoulun 4.–6.-luokkalaisilta oppilailta.
Tutkimuksen mukaan päivittäin Internetiä käyttävät oppilaat olivat tilastollisesti merkitsevästi impulsiivisempia kuin ne, jotka käyttivät Internetiä harvemmin kuin joka viikko. Lapset, jotka käyttivät Internetiä arkisin ja viikonloppuisin 1–2 tuntia olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteistyötaitoisempia kuin useamman tunnin päivässä Internetiä käyttävät oppilaat.
Viikonloppuisin 1–2 tuntia päivässä Internetiä käyttävät oppilaat olivat tilastollisesti merkitsevästi empatiakykyisempiä kuin useamman tunnin (5–6 tuntia tai enemmän) päivässä Internetiä käyttävät oppilaat. Vastaavasti useamman tunnin (5–7 tuntia tai enemmän) Internetiä käyttävät oppilaat olivat merkitsevästi sekä häiritsevämpiä että impulsiivisempia kuin vähemmän aikaa Internetissä viettävät oppilaat.
– Yhteistyötaidot ja empatiakykyisyys tulevat esille niillä alakouluikäisillä, jotka viettävät Internetissä päivittäin alle kaksi tuntia. Vastaavasti liiallinen, suositukset ylittävä Internetissä oloaika lisää antisosiaalista käyttäytymistä, kertoo väitöskirjatutkija Anne Riihilahti.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen suosituksen mukaan päivittäinen ruutuaika viihdemedian ääressä saisi olla korkeintaan kaksi tuntia päivässä.
Lasten Internetin käyttö lisääntyy selkeästi ja saa uusia ulottuvuuksia koulunkäynnin edetessä. Kuudesluokkalaiset pojat viettävät aikaa Internetissä arkipäivisin, tytöt viikonloppuisin. Alakouluikäiset viettävät Internetissä aikaa tutustuakseen uusiin ihmisiin. He kokevat Internetissä olemisen olevan helppo ja totuttu tapa viettää aikaa.
– Lasten medialukutaidon ja sosiaalisten taitojen tukemiseen tarvitaan perheen, kouluterveydenhuollon ja koulun välistä yhteistyötä, toteaa Riihilahti.