Näytteletkö onnellista menestyäksesi ja julkaiset ärsyttävän siloiteltuja somepäivityksiä? Onnellisuustutkija vastaa, mitkä ovat superpositiivisuuden haitat

7:33
Onnellisuustutkija Ilona Suojanen kertoi MTV Uutiset Livessä, kuinka haitallista superpositiivisuus voi olla työpaikalla.

Ilona Suojanen on väitellyt onnellisuudesta työelämässä Edinburghin yliopistossa. Nyt häneltä on ilmestynyt kirja ihmisten onnellisuuspaineista.

On niin helppoo olla onnellinen, lauloi Olavi Uusivirta. Toisaalta runoilija Eino Leino kirjoitti, että Kell' onni on, se onnen kätkeköön

Moni pitää onnellisuustutkija Ilona Suojasen mukaan arjessaan onnellisuusnaamiota kätkien sisimmät tunteensa, kuten stressin ja surun. Ihminen voi näytellä onnellista ja positiivista tyyppiä pärjätäkseen työelämässä paremmin.

– Onnellisuudesta on tullut trendikäs ja tavoiteltava asia, menestyksen mitta. Silloin ihmiset ehkä kokevat painetta siitä, että pitää näyttää onnelliselta. Pitää antaa sellainen kuva, että elää onnellista elämää, sanoo Suojanen.

Onnelliset ihmiset nähdään helposti parempina työntekijöinä, kansalaisina ja kanssaihmisinä. Kun kasvoille nostaa onnellisuusnaamion ja julkaisee vain siloiteltuja sosiaalisen median päivityksiä, voi ainakin synnyttää vaikutelman menestyksestä.

– On helppo postata onnellisia kuvia ja onnellisia tekstejä, vaikka tosiasiassa kuitenkin elämässä on erilaisia tunteita ja erilaisia tilanteita. Ihminen ei ole aina onnellinen.

Pakko-onnellisuus voi tuoda Suojasen mukaan mukanaan haittavaikutuksia. Onnellisuusnaamion liiallinen käyttö voi olla hyvinkin uuvuttavaa

– Jos ollaan työpaikalla oikein superpositiivisia ihmisiä, ei tuoda myöskään esille ongelmakohtia, joita voitaisiin yhdessä parantaa. Tutkimukset ovat näyttäneet, että pakkomielteinen onnen tavoittelu voi jopa johtaa masennukseen ja mielenterveyden häiriöihin.

Jatkuva onnellisuuden feikkaaminen saattaa johtaa oman herkkyyden hukkaamiseen.

Työntekijä ei ole robotti

Ilona Suojanen, FT, on onnellisuustutkija, joka väitteli onnellisuudesta työelämässä Edinburghin yliopistossa Skotlannissa. Onnellisuuspaineiden lisäksi Suojanen on tutkinut esimerkiksi onnellisuuden ja turvallisuuden yhteyttä.

Uutuuskirjaan Onnellisuuspaineen alla – kun onnesta tuli pakko (Gaudeamus)on haastateltu ihmisiä Suomesta ja muualta maailmasta. Erityisesti kirjaan haastatellut nuoret asiantuntijat kokevat paineita siitä, että hyvän työntekijän on oltava myös onnellinen.

Suojanen peräänkuuluttaa työpaikoille mahdollisuutta avoimuuteen ja rohkeuteen olla oma itsensä. 

– Johtotasolta pitäisi tehdä selväksi se, että ihmiset ovat ihmisiä myös töissä. Emme ole mitään robotteja. Autenttisen ihmisen pitäisi olla tervetullut työpaikalle. Sanottaisiin ääneen, että meillä ei tarvitse olla huippupositiiviinen. 

Katso videolta onnellisuustutkijan haastattelu!

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja