Suomessa eduskunnan tulee käsitellä ja hyväksyä Nato-jäsenyyttä koskeva lakiesitys. Hallitus on antanut lakiesityksen eduskunnalle jo joulukuussa. Kun ulkoasiainvaliokunta on antanut asiasta mietinnön, laista voidaan äänestää eduskunnassa.
Eduskuntaryhmät ilmoittavat kantansa aikatauluun viimeistään perjantaina.
Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps) kertoo valiokunnan käsittelevän tällä hetkellä mietintöluonnosta. Halla-ahon mukaan luonnos ei ole kovinkaan laaja mietintö eikä se sisällä ”erityisen repiviä erimielisyyden aiheita”.
– Uskoisin, että sisällön puolesta on hyvät edellytykset saada se välittömässä lähitulevaisuudessa valmiiksi. Käytännössä mietintö annetaan helmikuun aikana tai vaalien jälkeen uudelle eduskunnalle huhtikuussa.
Halla-ahon mukaan ”päätös aikataulukysymyksestä” tehdään ennen vaalitaukoa, eli helmikuun aikana.
1:05
Tältä Suomen Nato-polku on näyttänyt. Juttu jatkuu videon jälkeen.
"Vaalien yli lykkäämiseen sisältyy tiettyjä poliittisia riskejä ja ongelmia"
Eduskuntaryhmien on määrä ilmoittaa kantansa aikatauluun viimeistään perjantaina.
Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Antti Häkkänen (kok) kertoo kokoomuksen katsovan, että Nato-prosessia pitää viedä eteenpäin, jos painavia esteitä ei ole.
Hän sanoo toivovansa, että puolueet käyvät keskustelua hyvässä yhteisymmärryksessä ”ilman sen kummempia julkisia mittelöitä”.
– Näemme, että kansainvälisellä kentällä on tarpeeksi monta sotkuista palapelin ainesta rakentumassa tälle vuodelle.
Halla-ahon mukaan myös perussuomalaisilla on valmius toimia asiassa nopeasti.
– Vaalien yli lykkäämiseen sisältyy tiettyjä poliittisia riskejä ja ongelmia, jotka mielelläni haluaisin välttää.
Häkkäsen mukaan teoriassa olisi mahdollista, että vaalien yli lykkääminen loisi aikatauluhidastetta.
Uusilla kansanedustajilla olisi oikeus vaatia uusia selvityksiä ja salaisten asioiden kuulemisia. Häkkänen kuvaa, että kansanedustajat eivät toimi ”kumileimasimena”.
– En ainakaan itse suostuisi toimimaan leimasimena näin isossa asiassa.
Halla-ahon mukaan yksi argumentti hitaamman etenemisen puolesta on prosessin keskeneräisyys ja mahdollinen pitkään jatkuminen.
– Prosessin aikana voi tulla esiin joitakin kysymyksiä, joihin valiokunta haluaisi ottaa mietinnössään kantaa. Se ei ole tietenkään mahdollista, jos hyväksymme lain valmiiksi.
Halla-aho sanoo kyseessä olevan periaatteellinen, mutta perusteltu näkökulma.
Suomen Nato-jäsenyydeltä puuttuvat vielä Turkin ja Unkarin ratifioinnit. Vaikka Suomi saisi tarvittavat ratifioinnit ja eduskunta hyväksyisi lakiesityksen, Suomesta ei tule automaattisesti Naton jäsen.
Laki vaatii presidentin allekirjoitusta ja liittymispäätöstä, jonka jälkeen vielä Nato lähettää virallisen kutsukirjeen ja pyytää Suomelta liittymisasiakirjaa.