Närästys voi olla merkki jopa vakavasta sairaudesta

Syömistä on hyvä välttää juuri ennen nukkumaanmenoa.

– Kun ruoansulatus lähtee käyntiin, mahahappojen eritys lisääntyy. Jos silloin heittäytyy heti pitkälleen, närästys pahenee.

Milloin lääkäriin?

Satunnaisen, esimerkiksi kerran muutamassa kuukaudessa ilmenevän ja käsikauppalääkkeillä ohi menevän närästyksen takia ei tarvitse mennä lääkäriin.

– Käsikauppalääkkeitä on kuitenkin turha syödä kuukausia ilman, että ne auttavat. Jos oireet pahenevat jatkuvasti elintapojen muuttamisesta huolimatta, se on huolestuttavaa. Silloin kannattaa käydä lääkärissä.

Lääkärissä saatetaan suositella mahalaukun ja ruokatorven tähystystä, jonka avulla pystytään diagnosoimaan närästyksen takana olevan refluksitaudin vaikeusaste.

– Siten voidaan myös poissulkea muut taudit, kuten ruokatorven syöpä, joka onneksi on kuitenkin hyvin harvinainen sairaus suomalaisilla, Räsänen sanoo.

Usein hankalaan refluksitautiin altistaa palleatyrä.

– Se löystyttää ruokatorven ja mahalaukun liitossulkijan niin, että hapot pääsevät kiertämään ylös ruokatorveen. Palleatyrä yleistyy ikääntyessä: yli 75-vuotiaista ihmisistä varmaan yli puolella on sellainen.

– Kaikkia palleatyriä ei suinkaan tarvitse korjata kirurgisesti. Mutta jos siihen liittyy hyvin hankalia refluksioireita, jotka eivät lääkkeillä helpota, tyrän korjaaminen kirurgisesti voi olla perusteltua.

Muita mahdollisuuksia

Mikäli tyrää ei löydy ja närästys silti jatkuu, lääkäri voi määrätä vahvempia lääkkeitä kuin käsikauppalääkkeissä on saatavilla.

– Lisätutkimuksena voidaan määrätä ruokatorven manometria eli paineenmittaus. Sillä selvitetään ruokatorven pumppaustoimintaa. Näin pystytään löytämään sellaisia ruokatorven muita sairauksia, joita ei tähystämälläkään löydy ja joiden oireet saatetaan sotkea refluksitautiin.

– Akalasia-nimisessä sairaudessa ruokatorven normaali tyhjenevyys eli pumppausfunktio katoaa eikä jumittava alasulkijalihas päästä ruokia läpi, mikä voi tuntua närästyksenä. Joskus närästys saattaa myös aiheuttaa ruokatorveen sitä ahtauttavan, voimakkaan tulehdusreaktion. Jos näin tapahtuu, ihmisellä on yleensä myös vaikeuksia syödä, eli ruoka takertelee.

Sekoitetaan sydäninfarktiin

Akuuttitilanteissa närästys voidaan sotkea sydänoireisiin – ja sydänoireet närästykseen.

– Närästys ei ole merkki sydäninfarktista, mutta niiden oirekuvat voivat olla hyvin samankaltaisia. Ei ole harvinaista, että potilas tuodaan sairaalaan epäiltyjen sydänkipujen takia ja huolellisten tutkimusten jälkeen oireiden syyksi paljastuukin kova ja äkillinen närästyskohtaus. Varsinkin keski-iän ohittaneilla naisilla sydänoireet voivat puolestaan olla niin epätyypillisiä, että ne sotketaan närästysvaivoihin. Sekaannuksia tapahtuu siis kumpaankin suuntaan.

– Koska närästyksestä kärsii niin moni, se on varsinainen kansanvaiva. Onneksi useimmat potilaat saavat oireisiinsa hyvän avun nykyisillä lääkkeillä ja loppuja voidaan auttaa kirurgialla, Räsänen sanoo.

Juttu on uusinta syyskuulta 2013. 

Piia Simola/Studio55.fi