Tulevaisuudessa eläimistä ihmisiin tarttuvia tauteja eli zoonooseja saattaa esiintyä entistä enemmän. Viime vuosina maailmalla on jyllännyt vakavia sairauksia, kuten hullunlehmäntautia, lintuinfluenssaa, sikainfluenssaa, SARS- ja MERS-virusta. Ne ovat levinneet ihmisiin juuri eläimistä. Mistä tarkalleen ottaen nämä viheliäiset taudit ovat lähtöisin? Entä miten ne käytännössä tarttuvat?
Hullunlehmäntauti
Hullunlehmäntauti on nautaeläimillä esiintyvä sienimäinen aivorappeutumasairaus, joka ihmisissä tunnetaan nimellä Creutzfeldt-Jakobin tauti.
Ensimmäisen kerran yhteys näiden tautien välillä havaittiin vuonna 1996 Iso-Britanniassa. Epäillään, että hullunlehmäntauti olisi siirtynyt ihmisiin nautaperäisen ravinnon välityksellä. Tätä ei kuitenkaan ole pystytty täysin pitävästi todistamaan.
– Taudin aiheuttaa tarttuva, normaalista niin sanotusta prioniproteiinista väärin muuntunut proteiini ja vähitellen kasautuva proteiini estää hermosolujen normaalin toiminnan. Tauti on harvinainen, eikä sitä Suomessa ihmisillä ole todettu lainkaan, kuvaa erikoistutkija Jussi Sane Infektiotautien torjunnan osastolta THL:stä.
Lintuinfluenssa
Lintuinfluenssavirukset ovat puolestaan monimuotoinen virusryhmä. Villeillä vesilinnuilla esiintyy useita eri A-influenssaviruksen alatyyppejä, joista suurin osa ei aiheuta oireita.
Aasiasta alun perin levinneet tietyt alatyypit, kuten H5 ja H7 aiheuttavat vakavia influenssaepidemioita esimerkiksi siipikarjassa. Viruksen alatyyppi H5N1 tarttuu myös ihmisiin.
– Lähes kaikki H5N1-virustyyppiin sairastuneet ihmiset ovat saaneet tartunnan käsiteltyään sairastunutta siipikarjaa tai sen eritteitä, usein heikoissa hygieniaoloissa, kertoo Sane.