Nämä ovat yleisimmät vesistöjen nimet – yhdessä kunnassa on 33 saman nimistä lampea

Suomen yleisin järven tai lammen nimi on Mustalampi. Niitä löytyy yhteensä 520 kappaletta eli laskennallisesti enemmän kuin puolitoista per kunta. Eniten, yli 30 kappaletta, Mustalampia on Joensuussa.

Tiedot selviävät Maanmittauslaitoksen paikannimirekisteristä. Rekisteristä löytyvät vain peruskartassa esitettävät paikannimet, joten joitakin epävirallisempia nimiä saattaa puuttua listauksesta.

Rekisterin perusteella Mustalampia löytyy Suomesta yhteensä 520 kappaletta. Tilastollisesti sen nimisiä lampia on enemmän kuin puolitoista per kunta. Tosiasiassa Mustalammet eivät kuitenkaan jakaudu tasaisesti, vaan esimerkiksi Joensuussa on yhteensä 33 Mustalampi-nimistä vakavettä.

Muita yleisiä lampien nimiä ovat Ahvenlampi (360 kappaletta), Haukilampi (351 kappaletta), Likolampi (333 kappaletta) ja Paskolampi (290 kappaletta). Paskolampiakin on tilastollisesti katsoen lähes joka kunnassa.

Vaikka samannimisiä paikkoja on paljon, peruskartan 800 000 paikannimestä 230 000 eli lähes kolmannes on ainutlaatuisia. Ylä-Lapissa uniikkinimien osuus on vieläkin suurempi.

Nimi kertoo paikasta ja auttaa muistamaan

Kotimaisten kielten keskuksen nimistöasiantuntija Sirkka Paikkala kertoo, että nimi kertoo paikasta, ja tietynlaiset paikat nimetään tietyllä tavalla. Silloin käytössä voi olla tietty nimeämismalli, jolla paikat on totuttu nimeämään. Tämän vuoksi paikkojen nimet myös muistuttavat toisiaan.

Paikkoja voidaan nimetä myös vastakohtanimillä.

– Esimerkiksi Mustalammet ovat yleensä tummavetisiä tai tummapohjaisia. Mustalahti voi myös olla sellainen lahti, että jää varjon puolelle, hän kuvailee.

Toisaalta myös silloin, jos jossain on Valkea-alkuinen paikka, voidaan sen läheiselle paikalle antaa Musta-alkuinen nimi.

– Myös vastakohtaparit auttavat muistamaan paikan. Toki kohteella yleensä on jokin yhtymäkohta nimeen.

Eläinaiheiset nimet yleisiä

Monet paikat on nimetty eläimen, kuten kalan tai linnun mukaan.

Paikkalan mukaan nimi voi kertoa paikan merkityksestä metsästyksessä, mutta myös erikoisesta tapahtumasta. Karhu-alkuisessa paikassa on voitu esimerkiksi kaataa tai nähdä karhu.

– Nimi ei välttämättä kerro, että paikassa olisi nimessä mainittuja eläimiä runsaasti. Se voi kertoa jonkin alueella harvinaisen eläimen kohtaamisesta. Tai esimerkiksi Pihlajasaaressa voi olla vain yksittäinen pihlaja, joka erottaa paikan muunlaista puustoa kasvavasta ympäristöstä, Paikkala kuvailee.

Hänen mukaansa läpinäkyvien nimien voi ainakin kuvitella kertovan jotain selkeää tarinaa. Esimerkiksi Suomen 113 Kalaton-nimisen lammen voi helposti kuvitella kertovan jotain kalamiesten onnesta.

Uudet nimet syrjäyttävät vanhoja

Virtavesistä ja koskista yleisin vesistön nimi on Myllyoja, joita löytyy yhteensä 332 kappaletta.

Myllyt ovat olleet muutenkin suosiossa, sillä seuraavaksi yleisimmät nimet olivat 254 kaimalla Myllypuro ja 196:lla Myllykoski. Suosittuja olivat myös Välijoki ja Kivipuro.

– Jos paikan nimi alkaa Mylly-sanalla, voi päätellä, ettei ainakaan esihistoriallisesta nimestä ole kyse. Näillä paikoilla on voinut olla aiemmin jokin toinen nimi, joka on saanut väistyä sen jälkeen, kun paikalle on rakennettu asukkaille tärkeä mylly.