Avun maalaislääkäri Tapani Kiminkinen vastaa Studio55.fi-tv-lähetyksissä ja nettisivuilla katsojien kysymyksiin. Tällä kertaa haluttiin tietää, liittyykö paleleminen kilpirauhasen vajaatoimintaan. Alla Kiminkisen vastaus.
On heinäkuun helle. Eletään niitä kesiä, jolloin aurinko aina paistaa ja ojanpenkat punoittavat metsämansikoista. Hiki virtaa iskiessäni heinäseivästä maahan. Katse tavoittaa läheisen mummonmökin ja sen pihakeinun. Siellä istuu yli 90-vuotias pappani, jolla on karvalakki päässään, rukkaset käsissään ja töppöset jaloissaan.
Isoisälläni ei ollut kilpirauhasen vajaatoimintaa, vaan hän eli normaalisti ikääntyvän ihmisen termostaatin säätelyn alaisena.
Kilpirauhasen vajaatoiminnan ovat valitettavasti hyvin epäspesifejä, mikä tarkoittaa sitä, että ne sopivat osin lähes mihin tahansa sairauteen tai sairauden puutteeseen: aloitekyvyttömyys, väsymys, masentuneisuus, muistihäiriöt, motoriikan ja puheen hitaus, matala karhea ääni, palelu, vilutus, ummetus, painon kohoaminen, hidas syke, kuiva, karhea, kylmä ja kellertävä iho, kasvojen pöhö, ilmeettömät kasvonpiirteet, hiusten karheutuminen ja harventuminen, lihasheikkous, särky ja jäykkyys sekä laboratoriokokeissa usein aikaisempaan tasoon verrattuna korkeampi kolesteroli ja pulleammat punasolut.
Osa kuvatuista oireista sopisi myös kilpirauhasen liikatoiminnan aiheuttamiksi. Niinpä kaikilla niillä, jotka valittavat näitä oireita, ei voi olla kilpirauhasen vajaatoimintaa. Silti se on aiheellista sulkea pois, sillä kilpirauhanen säätelee sokeri-, valkuais- ja rasva-aineenvaihduntaa ja on täten elämälle välttämätön.
Hyvin tyypillinen oire on sisäisen kylmyyden tunne ja tietenkin se, että eletään vähän kuin käsijarru päällä – hitaalla. Myös aineenvaihdunta hidastuu, mikä selittää kohoavan kolesterolin ja suurenevat punasolut.
