Nämä ammatit kärsivät pahiten työvoimapulasta – terveys- ja sosiaaliala hallitsee murskaavasti listaa

3:12
Viime viikolla uutisoitiin teknologia-alan työvoimapulasta.

Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreen ammattibarometrin mukaan Suomessa on huutava pula erityisesti sairaanhoitajista, lähihoitajista ja lääkäreistä. Ylitarjontaa on puolestaan sihteereistä, toimittajista, painajista sekä taide- ja kulttuurialan asiantuntijoista.

Sosiaali- ja terveysalan työvoimapula hallitsee työ- ja elinkeinoministeriön ammattibarometria.

Barometrin mukaan vaikein tilanne on sairaanhoitajien, lähihoitajien, sosiaalityön erityisasiantuntijoiden, yleislääkärien, erikoislääkärien, lastentarhanopettajien, puheterapeuttien, hammaslääkärien ja psykologien rekrytoinneissa.

Pula-ammattien viidentoista ammatin kärkipäässä olevista kaksi kolmasosaa on terveys- ja sosiaalialalta, mutta listalla on toki muitakin ammatteja.

– Top-15 -listalle ovat jälleen nousseet terveydenhuollon ja sosiaalialan ammattien ulkopuolelta toimisto- ja laitossiivoojat sekä pidemmän aikaa listalta poissa olleet hitsaajat ja kaasuleikkaajat, barometrissa kirjoitetaan.

Työvoimapula-ammatteja on barometrin mukaan syksyllä 2021 yhteensä 49.  Määrä on noussut, koska vielä keväällä arvioidusta runsaasta 200 ammatista 37 oli työvoimapula-ammatteja. 

Ylitarjonta laskussa

Työvoiman ylitarjontalistalla muutokset ovat olleet vähäisiä. Ylitarjontaa työvoimasta on yleisesti yleissihteerin ammatissa.  Ylitarjonnan top 15 -listalle ovat jälleen nousseet taide- ja kulttuurialan asiantuntijat sekä kuvataiteilijat.

Muita ylitarjonta-ammatteja ovat muun muassa toimittajan, painajan, vaatturin, matkatoimistovirkailijan, yhteiskunta- ja kulttuuritutkijan sekä kirjastotyöntekijän ammatit.

Ylitarjonta on vähentynyt hotellin vastaanottovirkailijoiden sekä tieto- ja viestintäteknologian asentajien osalta.

– Ylitarjonta-ammatteja oli arvioidusta noin 200 ammatista nyt 30.  Ylitarjonta-ammattien määrä on hieman laskenut.  Vuotta aikaisemmin syksyllä ylitarjonta-ammatteja oli 34.  Työvoiman ylitarjontaan korona ei ole merkittävästi vaikuttanut, barometri kertoo.

Työvoimapalveluista apua alle kolmannekselle

Työ- ja elinkeinoministeriö on selvittänyt myös sitä, kuinka moni työvoimapalveluihin osallistunut on työllistynyt kolmen tai kuuden kuukauden jälkeen palvelun päättymisestä.

Tiedot ovat vuodelta 2019 eli ennen koronapandemiaa.

Kolmen kuukauden kuluttua palvelujen päättymisestä avoimille työmarkkinoille sijoittuneita oli vuonna 2019 keskimäärin 26 prosenttia.

Noin 30 prosenttia oli avoimilla työmarkkinoilla kuuden kuukauden kuluttua palvelun päättymisestä.

Työvoimapalveluita on monia erilaisia ja niiden tehoissa on havaittu eroja.

– Työssäkäyntitilaston aineisto osoittaa, että lyhyen aikavälin työllistymisen kannalta parhaita työvoimapoliittisia palveluita ovat vuonna 2019 olleet työllistämiset starttirahalla, vuorotteluvapaasijaisuudet sekä opiskelu työttömyystuella, selvityksessä todetaan.

– Vastaavasti työllistymisen kannalta heikompia ovat olleet kuntouttava työtoiminta, valmennukset, kokeilut sekä opiskelu kotoutumistuella, selvitys lisää.

Esimerkiksi kuntouttavalla työtoiminnalla ei tosin ensisijaisesti pyritä nopeaan työllistymiseen vaan usein ennemmin työkyvyn parantamiseen.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja