Näitä asuntoja kukaan ei halua

Hurjimmat hintapyynnöt Lahdessa 2:38

Suurimmissa kaupunkikeskustoissa asunnoista pyydetään yhä lähes poikkeuksetta tuntuvasti enemmän kuin mitä toteutuneet kauppahinnat ovat olleet. Kiinteistövälitysjohtajien mielestä hyvissä kohteissa, hyvällä sijainnilla korkeat pyyntihinnat ovat perusteltuja, osassa kohteista taas täysin epärealistisia.

Suurten kiinteistövälitysketjujen Kiinteistömaailman ja Huoneistokeskuksen toimitusjohtajat näkevät kiinteistömarkkinan rauhoittumisen tuoneen hintapyynnit yleisesti terveemmälle tasolle, vaikka ylilyöntejä on yhä havaittavissa.

– Meillä on voimakkaasti kasvava joukko asuntoja, jotka ovat vuodesta toiseen myynnissä. Niitä ei vain yksinkertaisesti haluta, mutta omistaja ei usko, että kiinnostus herää, jos hintapyyntö olisi kohdallaan. Näyttää epätodennäköiseltä, että ne menevät myyntiin ollenkaan.  Valitettavasti ihmisillä on tapana ajatella, että pyydetään suurta hintaa, mutta ei mietitä lainkaan, kiinnostaako se asunto liian kalliina ketään, miettii Kiinteistömaailman toimitusjohtaja Seppo Hämäläinen.

Huoneistokeskuksella asuntokaupat 10 suurimmassa kaupungissa ovat laskeneet viime vuodesta noin viiden prosentin luokkaa. Hyville kohteille on yhä ostajansa, mutta ylihinnoitellut, usein isokokoiset ”remonttipommit” jäävät käsiin.

– Nyt markkinahintataso on alkanut löytyä ja myyjät ja ostajat alkavat olla samalla karttalehden sivulla tässä asiassa. Tervehtymistä on selvästi tapahtunut. Toki on joitakin yksittäisiä tapauksia, useampiakin, joissa pyydetään edelleen ylisuurta hintaa, toimitusjohtaja Antti Asteljoki Huoneistokeskuksesta toteaa.

Uudisrakentaminen nostaa hintaa

Kaupunkien keskusta-alueilla hintapyynnit ovat yhä monin paikoin huomattavasti korkeammalla kuin mitä asunnoista on alueella maksettu kuluneen vuoden aikana. Esimerkiksi Helsingin 00100-postinumeroalueella asunnoista pyydetään keskimäärin lähes tuhat euroa neliöltä enemmän kuin mitä toteutuneet kauppahinnat ovat olleet.

– Alueelle on pari vuotta rakennettu voimakkaasti uudistuotantoa, mikä nostaa sitten myös vanhan asunnon markkinaa siinä mukana ylös. Hintakehityksen mukana tulee myös toiminnallisuutta siihen markkinaan, mikä on erittäin positiivinen asia, Asteljoki sanoo.

Hämäläinen muistuttaa, että Helsingin keskusta on arvoaluetta, josta asuntoja kysytään aina. Myös myyjät ovat usein erilaisessa asemassa kuin muualla Suomessa.

– Myyjä voi laittaa kovan hinnan, koska hänellä on varaa pitää asunto vuosi tai kaksikin myymättömänä. Jos hyvä ostaja löytyy, asunto myydään. Muussa tapauksessa asuntoa ei edes haluta myydä, Hämäläinen pohtii.

Helsingin ohella myös Lahdessa ja Turussa hintapyynnit ovat yhä huomattavasti korkeampia kuin mitä asunnoista on maksettu. Lahdessa hintapyyntejä pidetään ainakin osin epärealistisina, mutta myös uusien asuntojen tulolla markkinoille on vaikutuksensa.

– Toiveet ovat aina toiveita ja toteuma on sitten se, millä kauppaa tehdään. Paikoitellen yksittäisissä kohteissa saattaa hintapyynti olla epärealistinen, Asteljoki toteaa.

– Lahdessahan asuntojen hinnat ovat koko ajan nousseet, eikä siellä ole ollut laskua. Lahden keskustaan on rakennettu paljon uusia asuntoja, ja se vetää helposti olemassa olevan hintaa mukana, Hämäläinen sanoo.

Pienistä asunnoista pulaa

Turun korkeita hintapyyntejä selittää Hämäläisen mukaan huutava pula pienistä asunnoista. Kun yleensä korkeamman neliöhinnan pienet asunnot on myyty, jäljelle jää suurempia asuntoja myyntiin.

– Turkulainen yksiö keskustassa on todellinen niukkuushyödyke tällä hetkellä, ja tällaisista hyvistä asunnoista pyydetään kovaa hintaa. Myös ne ihmiset, jotka ovat myymässä asuntoaan, joka ei ole samalla tavalla haluttu tai yhtä tasokas, kuvittelevat hintatason yleisesti korkeaksi. Hekin pyytävät perusteettomasti omasta asunnostaan sitä kovaa hintaa, Hämäläinen summaa.

Valtaosassa suurimmista kaupungeista asuntojen pyyntihinnat ovat 4-7 prosenttia korkeammat kuin toteutuneet hinnat. Se kuulostaa asunnonvälittäjien korvaan normaalilta. Kuitenkin Espoossa ja Jyväskylässä asunnoista pyydetään tällä hetkellä vähemmän kuin mitä niistä on saatu.

– Pienistä, tehokkaista asunnoista on pulaa ja ne menevät nopeasti kaupaksi. Markkinoille on jäänyt sitten suuria perheasuntoja, ehkä jonkin verran huonokuntoisia perheasuntoja, joita kukaan ei halua. Ne roikkuvat siellä sitten kuukaudesta toiseen. Kauppaa käydään niiden asuntojen osalta, joissa hintapyynnit ovat kohdallaan, Hämäläinen muistuttaa.

Lue myös:

    Uusimmat