Näin yliopistojen perustelevat pääsykokeiden järjestämistä paikan päällä: "Täydellistä ratkaisua ei pandemiatilanteessa voida löytää"

Touko-kesäkuussa järjestettävät yliopistojen valintakokeet toteutuvat tänä vuonna fyysisinä tilaisuuksina.

– Yhdenvertaisuuden, valintojen laadun ja sitä kautta lopputuloksen kannalta valvotut, fyysisessä tilassa turvallisesti toteutetut valintakokeet ovat kuitenkin se paras vaihtoehto, perustelee Opetusvararehtorikokousten puheenjohtaja Petri Suomala Suomen yliopistojen rehtorineuvostosta (UNIFI).

Turvaetäisyydet ja maskit käytössä

Kokeista yritetään kuitenkin tehdä mahdollisimman koronaturvalliset. 

– Kaikki lähtee siitä, että toimitaan väljissä tiloissa, vähintään kahden metrin edellytetyllä turvaetäisyydellä, sanoo Suomala.

Yliopistot myös suosittelevat, että hakijat välttävät lähikontakteja kahden viikon ajan ennen valintakokeita ja koetilanteessa. Lisäksi kokeissa on pidettävä maskeja. 

– Meille on tietysti tärkeintä, että hakijoiden yhdenvertaisuus, oikeudenmukaisuus ja tietysti turvallisuus toteutuu näissä kokeissa. Täydellistä ratkaisua ei pandemiatilanteessa valitettavasti voida löytää. Tilanne on valitettava kaikkien kannalta, huomauttaa Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) hallituksen jäsen Camilla Saarinen.

Karanteenissa olevat eivät voi osallistua

Jos hakija on virallisessa tai omaehtoisessa karanteenissa, hän ei voi osallistua valintakokeeseen.

– Yksi ongelmakohta on se, että riskiryhmäläisille ei ole omia tiloja näissä kokeissa, mutta toki etäkokeisiinkin liittyy omat ongelmansa, muistuttaa Saarinen.

Ohjeistukset voivat vielä muuttua, jos koronatilanne edelleen heikkenee.Jo yli puolet yliopistojen opiskelijoista valitaan suoraan todistusten perusteella. Valintakokeisiin osallistuu kuitenkin edelleen kymmeniä tuhansia hakijoita. 

– Meille on tärkeää, että yliopistoon on mahdollista päästä perhetaustasta, varallisuudesta ja toisen asteen opintomenestyksestä riippumatta. Meidän mielestä ensisijaisen valintaväylän tulisi olla valintakoe, mutta valintakoejärjestelmäkään ei ole täydellinen vaan sitä pitää edelleen kehittää, linjaa Saarinen.

Viime vuonna opiskelupaikkaa yliopistosta tai ammattikorkeakoulusta tavoitteli 167 000 hakijaa. Noin kolmasosa hakijoista saa opiskelupaikan.