Suomi, kuten moni muukin valtio, on joutunut pohtimaan muutoksiin varautumista varsin ailahtelevassa todellisuudessa viime vuosina. Varautumisen asiantuntijat kirjoittivat oppaan, jonka avulla jokainen voi varautua maailman tai lähiympäristön mullistuksiin.
Koronapandemia aiheutti ostoryntäyksen vessapaperihyllyille. Venäjän Ukrainaan hyökkäyksestä johtuva energiakriisi on pakottanut varautumaan mahdollisiin sähkökatkoihin. Paikalliset ongelmat vesijohtoverkossa voivat aiheuttaa sen, että hanasta ei saa puhdasta talousvettä. Verkkohyökkäys voi sekoittaa maksuliikenteen.
Tilanteet voivat muuttua nopeasti ja niihin kannattaa varautua ennakoivasti mahdollisimman hyvin.
Riitta Björn työskentelee varautumisesta vastaavana johtajana järjestökentällä ja tekee väitöstutkimusta kansalaisyhteiskunnan haavoittuvuuksista Maanpuolustuskorkeakoululle.
Komentaja Juha-Antero Puistola työskentelee tutkimusalajohtajana Puolustusvoimien tutkimuslaitoksella. Hän on erikoistunut kokonaisturvallisuuteen, strategiaan ja turvallisuuspolitiikkaan.
Björnin ja Puistolan tuore kirja Kansalaisen varautumisopas (Docendo) taustoittaa suomalaisen varautumisen historiaa sekä keinoja, joiden avulla voi osallistua varautumistyöhön. Kirjassa on myös käytännön ohjeita, kuinka selviytyä arjesta erilaisissa poikkeusolosuhteissa.
– Halusimme hyvin keskeisellä tavalla kertoa, että mihin suomalainen varautuminen perustuu, Björn kertoo Viiden jälkeen -ohjelmassa.
– Halusimme nostaa ajatusta: Kansalainen nukkuu paremmin kun tietää, että siellä on iso joukko viranomaisia tekemässä työtä kansalaisten turvallisuuden eteen. Viranomainen nukkuu paremmin kun tietää, että siellä on iso joukko kansalaisia jotka tekevät parhaansa, että asiat menevät hyvin, Puistola summaa.
