Näin valitset kirkkomusiikin häihin

Yksi tuntee olevansa oikeasti naimisissa vain jos on saanut liihotella vihittäväksi valkoisessa tyllipilvessä Felix Mendelsonin mahtavan "Häämarssin" siivittämänä. Toinen tahtoo välttää liikaa perinteikkyyttä, tehdä vihkitilaisuudestaan omannäköisen ja säväyttää juhlaväkeä myös musiikilla. Molemmat ovat yhtä oikeassa.

– Kirkkoherra on luvannut, että häissä voidaan soittaa "Prinsessa Ruususen häämarssi", vetosi eräs isä takavuosina eteläpohjalaiseen kanttoriin, joka kieltäytyi soittamasta kirkossaan muita häämarsseja kuin perinteisen Mendelsonin.

– Jaa, kirkkoherra saa sitten tulla itse soittamaan sen, tuumasi kanttori ykskantaan, ja Mendelsonia sitten lopulta taas soitettiin.

Hienostunutta huumoria

Nykyisin miltei kaikille kanttoreillekin kelpaavat erikoisemmatkin vaihtoehdot, kunhan vain asiasta tullaan neuvottelemaan tarpeeksi ajoissa. Kannattaa muistaa, että kanttori on ammattimuusikko, jolla on ammattiylpeytensä: hän haluaa saada kappaleen nuotit ja ehtiä harjoitella kappaletta kunnolla voidakseen esittää sen täydellisesti. Eikä haittaa, vaikka vihille aikovat toimittaisivat kanttorille myös toivotun kappaleen levytetyn version harjoittelun tueksi!

Kappale kuin kappale ei silti käy kirkkoon. Joskus vihittävien lempikappale saattaa joittenkin mielestä keikkua hyvän maun rajalla. On hyvä vaihtoehto valita niin sanottu tulomarssi perinteisempien ja turvallisempien vaihtoehtojen joukosta ja säästää yllättävämpi kappale niin lähtömarssiksi. Silloin tunnelma ei enää ole niin harras, ja musiikkivalintaankin suhtaudutaan vain iloisen odottavasti.

Eräissä häissä soi poistumismarssina Frank Sinatran laulama ”Love and Marriage”, joka tunnetaan myös tv-sarja Pulmusten tunnuslauluna. Hääväen kasvot olivat näkemisen arvoiset ja tunnelma hilpeä!

Kokonaan vai paloina?

Kappalevalinnassa voi tietysti muutenkin olla huumoria. Esimerkiksi tulomarssiksi valittu Europe-yhtyeen The "Final Countdown" muistetaan varmasti vuosienkin päästä. Kappaletta on tosin käytetty myös poliittisissa kampanjoissa ja armeijakavereiden kesken kotiuttamisen häämöttäessä. Onpa se myös erään jääkiekkojoukkueen maalilaulu. Lisäksi täytyy muistaa, että kappaleen kuuluisa syntetisaattoririffi ei välttämättä kuulosta uruilla soitettuna samalta kuin levyllä.

Mendelsonin häämarssin ja Erkki Melartinin "Juhlamarssin" eli "Prinsessa Ruususen häämarssin" ohella suomalaisissa häissä soitetaan myös usein Toivo Kuulan "Häämarssia".

Beethovenin yhdeksännen sinfonian päätösosaan perustuva "Oodi ilolle" on myös yhä suositumpi hääkappale, joskin on hyvä muistaa, että se kestää miltei kymmenen minuuttia. Siinä ajassa ehtisi alttarille moneen kertaan, joten kannattaa varautua odottamaan pitkään perille päästyä (morsiamelle mukavat kengät!). Kappaleen typistämistä ei suositella, sillä kuten eräs kuulija on sanonut: Ne kuuluisimmat 45 sekuntia kuulostavat irrallaan lähinnä Fairy-mainokselta”. Miltei samoin on monen toivoman Mozartin”Figaron häiden” alkusoiton laita.

Sotilaista faaraoihin ja kuninkaallisiin

Entä miten olisi "Porilaisten marssi", jota soitetaan muinakin suurten riemujen päivinä? Tämä marssi kannattaa kuitenkin valita puhtaasti instrumentaalisena, sillä sanoituksissa on nykyihmisen korvaan kieltämättä hieman militaristinen meininki ("Viel on Suomi voimissaan, voi vainolaisen hurmehella peittää maan")! Huumorintajuisen kapiaisen häihin valinta saattaisi olla juuri omiaan.

Moni ihastui myös prinsessa Dianan ja prinssi Charlesin häissä soitettuun Elgarin säveltämään "Pomp and Circumstancesin" marssi-osuuteen kappaleesta "Land of Hope and Glory". Tätä pidetään tunnelmallisena ja hienostuneena häämarssina.

Verdin Aida-oopperan "Grand Marchea" puolestaan kiitetään juhlavaksi ja selkeäksi marssiksi, jonka tahdissa on helppo kävellä. Tämä saattaisi olla hieno valinta esimerkiksi Egyptin häämatkakohteekseen valinneelle parille...

Musiikkia marssien välissä

Toki kirkossa tarvitaan muutakin musiikkia kuin marssit, häämarssit ovat vain se ensinnä mieleen tuleva ja ehkä tärkeinkin osuus. Useimmat edellä mainitut häämarssit ovat osia laajemmasta sävellysteoksesta, joten jos välisoitotkin poimitaan samasta kokonaisuudesta, saadaan saumaton ja harmoninen sävelmaailma.

Mikäli sukulaisista tai ystävistä löytyy laulutaitureita, urkujen säestämä hääparille omistettu, ennen kirkosta poistumista esitetty laulu on taatusti mieleenpainuva hetki. Esimerkiksi Cesaren säveltämä "Leivästä enkelten" (Panis angelicus) on herkkä, suosittu soolokappale, samoin Malmstenin"Auringon lapset". Onpa sulhanen tai morsian välistä halunnut laulaa itsekin.

Internetistä löytyy monenlaisia häämusiikin valinnassa auttavia sivustoja. Häämusiikki-ideoita on koottu myös kuunneltavaksi levyille (kysy kirjaston musiikkiosastolta), ja monet seurakunnat järjestävät häämusiikkitilaisuuksia säännöllisin väliajoin, yleensä ainakin keväällä tai kevättalvella, kesä kun on edelleenkin suomalaisparien häiden kulta-aikaa.

Teksti: Hanna Myllys

Kuvat: futureimagebank.com