Ukrainan sotaa on kuvattu aivan poikkeukselliseksi modernin Venäjän historiassa. Se ei ole kuitenkaan ensimmäinen sota, johon Putin on maansa vienyt.
Ensimmäistä kertaa Venäjän presidentti Vladimir Putin johdatti maansa sotaan vuonna 1999 ollesaan yhä pääministerinä. Tuolloin hän määräsi Venäjän joukot takaisin Tšetšeniaan, jossa Venäjä oli sotinut epäonnisesti vuosina 1994–1997. Tämän jälkeen Venäjän joukot ovat käyneet Putinin johdolla sotaa Georgiassa, Syyriassa ja Krimillä.
Suomen entisen Venäjän suurlähettilään Hannu Himasen mukaan Ukrainassa käytävä sota on näihin verrattuna erilainen.
– Tässä yhdistyy tämä pommitus ja ohjusten käyttö sekä maajoukkojen käyttö. Se on hyvin poikkeuksellista, Himanen sanoo.
– Tämä on laajuudessaan ja julmuudessaan aivan ainutlaatuinen.
Menetykset syövät sodan kannatusta Venäjällä
Poikkeuksellinen sota on myös Venäjän tappioiden kannalta. Maanpuolustuskorkeakoulun erikoistutkijan Pentti Forsströmin mukaan 2000-luvun sodista tuhoisimmasta, Tšetšeniasta kotiin jätti palaamatta noin 7 000–8 000 sotilasta. Nyt Ukrainan kohdalla puhutaan jo samoista lukemista. Joidenkin arvoiden mukaan venäläissotilaita on kaatunut jopa 15 000 Forsström kertoo.
– Se on noin 10 prosenttia koko sotilasvahvuudesta.
Himasen mukaan Venäjän sotilastappiolla on dramaattinen vaikutus sodan kannatukseen Venäjällä.
– Luulisin, että venäläiset eivät tiedä kovinkaan paljoa siitä, kuinka paljon venäläisiä sotilaita on kaatunut, Himanen toteaa.
