Näin tunnistat hyvän ja huonon tilaston – yhden asian puutteen tulee soittaa hälytyskelloja

Entä mistä hyvän tilaston sitten tunnistaa?

– Hyvän tilaston tunnusmerkki on se, että se kertoo avoimesti, mistä tiedot on kerätty ja millä tavalla, kertoo Attila. 

Tällöin tilaston käyttäjä pystyy itse arvioimaan tilaston luotettavuutta. Hälytyskellojen puolestaan pitäisi soida, jos tilaston lähde on epäselvä tai sitä ei ole mainittu. Lähteiden merkitys korostuu nykypäivänä, kun monenlaista tietoa on saatavilla yhä enemmän.

– Meillä Suomessa Tilastokeskus on erittäin luotettava lähde, Rahkonen sanoo. 

Rahkosen mukaan kyselytutkimusta toteutettaessa yksi tärkein periaate on, että sen pitää edustaa monipuolisesti koko kansaa tai tutkimusryhmää. Tutkimukseen osallistuvat arvotaan satunnaisotoksella, eli vastaajat eivät voi itse ilmoittautua tai valikoitua mukaan tutkimukseen. 

– Käytännössä tutkimuksen pitää edustaa naisia ja miehiä, eri ikäisiä ihmisiä ja eri puolella Suomea asuvia samassa suhteessa kuin ihmisiä on väestötilastoissa, Rahkonen kertoo. 

Lue myös: Työttömyys kasvoi Suomessa maaliskuussa

Attila vahvistaa, että myös Tilastokeskuksessa tutkimukset toteutetaan Rahkosen esittämällä tavalla. 

– Jotta jokin tilasto kuvaa väestöämme, niin se edellyttää, että tiedot on poimittu tietyllä tavalla, Attila sanoo. 

Otannan määrässä nyrkkisääntönä pidetään tuhatta vastaavaa. Tuhatta ja sen yli menevää otantaa voidaan toisin sanoen pitää kattavana. Määrää tärkeämpää on kuitenkin juuri otannan satunnaisuus. 

– Pelkkä otoksen koko ei takaa luotettavuutta, muistuttaa Rahkonen.