Ennen kuin Meri Saarnilahti-Becker ja Pentti Becker vuonna 1996 kävelivät vihkituomarin eteen, he allekirjoittivat yhdessä laatimansa avioliittosopimuksen. Kyse ei ole avioehdosta, vaan sopimuksesta, jossa määritellään avioliiton pelisäännöt. Saattaa kuulostaa oudolta, mutta pariskunnan mukaan toimii.
– Avioliittomme on vähän kuin osakeyhtiö, Meri-Pentti Oy, Meri Saarnilahti-Becker selvittää.
Kuulostaa yhä oudommalta, mutta kun malttaa kuunnella hieman lisää, avioliittosopimus alkaa vaikuttaa järkevältä.
– Ennen kuin menimme naimisiin, mietimme tarkkaan arvojamme ja tarpeitamme. Pohdimme, minkälainen avioliitto tekee meidät onnellisiksi, ja nämä asiat kirjoitimme sopimukseen. Tällä tavoin tiesimme molemmat alusta asti, mihin olimme sitoutumassa, Saarnilahti-Becker jatkaa.
– Usein avioliitoissa käy niin, että kun alkuhuuma ja rakastumisen vaihe on ohi, aletaan ihmetellä, että tuollaisenko ihmisen kanssa menin naimisiin. Meille ei ole käynyt niin, hän sanoo.
Tunteitaan saa ilmaista, mutta riitelyä vältetään
Tässä liitossa vältetään suuttumista; jos niin kuitenkin käy, suuttunut johtaa nopeasti itsensä takaisin aivokäytön tilaan, kuuluu Beckerien sopimuksen kuudes "momentti".
– Alkuperäisessä sopimuksessamme luki, että suuttua ei saa, mutta huomasimme sen pian olevan mahdotonta. Suuttuminen kun on ihmiselle luonnollinen tunnetila. Teimme siis pienen muutoksen sopimukseen, minkä mukaan suuttua saa ja vihainen saa olla, mutta riidellä ei. Asioista keskustellaan vasta sitten, kun pahin tunneryöppy on mennyt ohi, Saarnilahti-Becker kertoo.
"Suuttumusmomentin" lisäksi Beckerien sopimuksessa on yhdeksän muuta kohtaa, joita allekirjoittaneet ovat sitoutuneet noudattamaan. Niiden mukaan Meri-Pentti Oy:n osakkaat muun muassa kunnioittavat toisiaan, hyväksyvät toisensa juuri sellaisina kuin he ovat, valvovat ja rajoittavat vain omaa toimintaansa ja välttävät avioliiton ulkopuolisia ihastumisia ja rakastumisia.
