Näin säästät putkiremontissa kymmeniätuhansia euroja!

Suomessa 1960- ja 1970-luvuilla rakennetut kerrostalot alkavat yksi toisensa jälkeen olla putkisaneerausta ja julkisivuremonttia vailla. Jos putki- ja julkisivuremontti joudutaan tekemään peräjälkeen, saattavat kustannukset olla helposti tuhat euroa neliöltä.

– Se tekee 50 neliön asunnossa 50 000 euroa, ja se on valtava summa tavalliselle ihmiselle. Muutaman tuhannen säästö olisi varmasti tervetullutta, sanoo ryhmäkorjaushankkeita vetävä projektinjohtaja Mikko Virkamäki.

Etenkin pienten yhtiöiden osakkaiden kannattaa harkita voimien yhdistämistä lähtemällä mukaan ryhmäkorjaushankkeeseen. Tällaista harkitaan Espoon Suvelassa, jossa muutama taloyhtiö pyrkii hakemaan säästöjä yhteistyöllä.

– Tämänkaltainen yhteistyö säästää paljon aikaa ja vaivaa taloyhtiön hallituksen jäseniltä ja isännöitsijältä, kun saadaan kaikki laskelmat ja vertailut asiantuntijoiden tekeminä. Meille jää vain lopullisten valintojen tekeminen, kertoo Hjalmarsborgin taloyhtiön puheenjohtaja Maija Jämsä.

Puolet säästöistä asukkaiden hyväksi

Ihannetilanteessa ryhmäkorjaushankkeeseen lähtee mukaan viisi tai kuusi taloyhtiötä, mutta kolmellakin saavutetaan varsin mittavia etuja. Suvelan Hjalmarsborgissa ja sen naapurustossa on paljon korjattavaa, joten kyse on isoista rahoista.

– Näissä taloyhtiöissä on suunnitteilla kattoremontteja ja putkiremontteja, joissain myös julkisivuja. Lisäksi kaikki piha-alueet ja leikkipaikat alkavat olla melko huonossa kunnossa. Säästötkin olisivat siis suuret, jos lähtisimme mukaan ryhmäkorjaushankkeeseen, pohtii Jämsä.

Säästön euromääräistä suuruutta ei voi täydellä varmuudella luvata, mutta hankkeita vetävän Virkamäen mukaan ryhmäkorjaushankkeissa saavutetaan keskimäärin 10–15 prosenttia parempi tuottavuus.

– Noin puolet saavutetuista säästöistä menee palveluntuottajille ja puolet osakkaiden hyväksi. Miljoonan euron hankkeessa se tietäisi 50–75 000 euroa vähemmän maksettavaa asukkaille, laskee Virkamäki.

Viestintä pelaa ja työn jälki on parempaa

Ryhmäkorjaushankkeen vetäjällä on selkeä viestintävastuu hankkeen aikana. Tällöin asukkaat muun muassa tietävät ajoissa oman asuntonsa korjausaikataulun ja pystyvät ajoittamaan mahdollisen väistömuuttonsa niin, että kuluja tulee mahdollisimman vähän.

– Työn laatu saattaa myös olla himpun verran parempaa, kun korjaushanketta vahtii useampi taloyhtiö, sanoo Virkamäki.

Ryhmäkorjaushanke sopii suomalaisiin lähiöihin, sillä samaan aikaan rakennetut talot kaipaavat myös korjausta samaan aikaan. Lisäksi kohteiden läheisyys helpottaa korjausten toteuttamista logistisesti. Toisaalta lähiöissä on huomattu eräänlaista yhteisöllisyyden uutta heräämistä, ja tämäkin helpottaa yhteisen projektin läpiviemistä.

– Vanhoissa lähiöissä on ihana ympäristö kauniiksi kasvaneine isoine puineen, ja jotenkin täällä yhteisöllisyyskin on luonnollista. Iloistemme siitäkin kovasti, että myös Espoon kaupunki panostaa Suvelaan tosissaan, toteaa Maija Jämsä.

(MTV3)