Pelottaako kyyryselkäinen tulevaisuus, joka päättyy sairaalan vuoteeseen lonkkamurtumapotilaana? Älä vajoa vielä epätoivoon: luitten hyvinvoinnin eteen on tehtävissä paljon vanhemmallakin iällä. Tositoimiin ryhtyminen kannattaa aloittaa saman tien tarkistamalla omat elämäntapansa.
Kuopion yliopiston naistentautien professori ja luustoasiantuntija Marjo Tuppuraisen mukaan kaikkien on tärkeää tiedostaa se tosiasia, että luusto haurastuu – halusi sitä tai ei. Luuston lujuuden vähentyminen voi näkyä konkreettisesti esimerkiksi ryhdin huonotessa iän myötä selän nikamaluhistumien takia. Haurastumisprosessia voi kuitenkin hidastaa. Pääsääntöisesti neuvot luuston haurastumisen hidastamiseksi ovat hyvin yksinkertaiset.
– D-vitamiinia ja kalsiumia pitäisi tulla vauvasta vaariin. Ja luuta pitäisi kuormittaa, eli liikkua, Tuppurainen toteaa.
Älä unohda D-vitamiinia
Kalsiumin merkitys luuston hyvinvoinnin kannalta on pureutunut ihmisten mieliin tukevasti, mutta D-vitamiinin tärkeys luustolle on jostain syystä jäänyt vähemmälle huomiolle. Se on luiden haurastumisen ehkäisyn kannalta kuitenkin yhtä ratkaisevan tärkeässä asemassa kuin kalsiumkin.
Ihminen saa D-vitamiinia erityisesti auringonvalosta, joka tekee suomalaisista pohjoisen pallonpuoliskon valottomuuden "uhreja".
– Suomalaiset eivät saa riittävästi auringonvaloa, minkä takia kärsimme D-vitamiinin puutteesta oikeastaan ympäri vuoden, Tuppurainen kertoo.
D-vitamiinin saaminen tulisikin turvata toisin keinoin, esimerkiksi ruokavalion avulla: luustolle korvaamattoman arvokasta vitamiinia saa etenkin kalasta.
