Näin parannat rapuonneasi! Asiantuntija: Muista ottaa myös rapurutto tosissaan

Kalatalouden keskusliiton tiedottajan Tapio Gustaffsonin mukaan rapukauden käynnistyminen tänä vuonna on jännittävää helteiden vuoksi. 

– Vedet ovat lämpimimpiä minun miesmuistiini, niin kyllä vähän jännityksellä odotetaan. 

Hän ei osaa ennakoida, miten helle vaikuttaa rapuihin, mutta uskoo saalismahdollisuuksiin jo heti kauden alussa. 

Muista nämä asiat 

Gustaffson muistuttaa, että rapuruton varoitukset tulisi ottaa tosissaan. Hänen mukaansa tauti on jokiravuille jopa kohtalokas, kun taas täpläravut ovat sille osittain vastustuskykyisiä ja levittävät sitä. 

Suomessa täplärapu luokitellaan haitalliseksi vieraslajiksi, jota ei saa istuttaa tai viljellä. 

–  Kaikki omatoiminen rapujen siirtely lammesta toiseen on kiellettyä. Edes jokirapua ei tulisi siirtää, Gustaffson huomauttaa. 

Rutto voi levitä myös apuvälineiden mukana. 

– Optimitilanne olisi tietysti se, että jos olisi kaksi paikkaa missä ravustaa, hankkii molempiin paikkoihin omat rapumerrat. Ei siirrä niitä kahden paikan välillä ollenkaan. 

Rapumerrassa käytetään syöttinä usein kalaa. Gustafssonin mukaan kalat tulisi pyytää samalta alueelta, jossa niitä tullaan käyttämään syötteinä. 

– Ei siirretä rapuja, ei siirretä rapumertoja, eikä syöttejä, Gustaffson tiivistää. 

Näin parannat rapuonneasi 

Gustaffsonin mukaan saaliin määrään vaikuttaa erityisesti paikan valinta. 

– Jos menee ensikertalaisena, on ehkä vähän ummikkona siinä, minkälaisista paikoista rapuja kannattaisi yrittää. 

Hän neuvoo tuoreita ravustajia kyselemään esimerkiksi tutuilta naapureilta neuvoja paikan valinnassa. 

Onneen vaikuttaa myös syötin valinta, jossa kannattaisi suosia tuoretta kalaa. 

– Eihän rapukaan tykkää vanhaa mätää kalaa syödä. Tuorekala-syötti toimii paremmin kuin monta päivää lämpimässä vedessä ollut. 

Lue myös: Ravustuskausi alkaa tänään kahdeltatoista päivällä

Gustaffsonin arvion mukaan ravustajia on Suomen vesillä noin 100 000. 

Välillä ravustajien merroille päätyvät ulkopuoliset ihmiset. Rapujen vienti toisten ravustajien merroista ei ole Gustaffsonin mukaan suuri ongelma, mutta sitäkin esiintyy.  

– Olemme tottuneet, että ravut liikkuvat yöllä ja ravustetaan yöaikaan. Silloinhan on hämärässä helppo näiden hämärähenkilöidenkin käydä siellä ravustamassa. 

Hän jakaakin vinkin, jolla pitää kutsumattomat vieraat loitolla. 

– Jos laskee rapumerrat poikkeuksellisesti päiväsaikaan, niin hämäräpuuhat eivät ole niin helppoja. 

Valmista ravut oikein 

Täplärapujen ja jokirapujen valmistamisessa ei ole erityisiä eroja. 

Gustaffson painottaa, että veden tulee olla kiehuvaa, kun rapua aletaan keittää. 

Osa ihmisistä saattaa kaataa monta rapua veteen kerrallaan, jolloin se ei enää kiehu kunnolla. Gustaffsonin mukaan olisi hyvä, että veteen lisättäisiin enintään kaksi rapua kerrallaan. 

– Ravun pitää kuolla välittömästi, kun se menee veteen.