Huomenta Suomessa kerrottiin tiistaiaamuna plasebo- ja nosebovaikutuksista – siis siitä, että erilaiset oireet voivat kadota lumelääkkeellä tai että oireita voi päinvastoin ilmestyä lumelääkkeestä tai jostakin kuvitellusta uhasta. Mutta miten nämä ilmiöt oikein näkyvät aivoissa, ja voiko plasebovaikutuksesta puhua parantajana?
– Jos ihminen esimerkiksi olettaa saavansa Parkinsonin taudin lääkettä, joka siis vaikuttaa aivojen dopamiini-nimisen välittäjäaineen aineenvaihduntaan, niin aivan oikeasti aivojen dopamiinituotannossa tapahtuu muutoksia. Samoin joillakin muilla lääkeaineilla on tutkittaessa juuri sellaisia muutoksia, joita siinä oletetussa aineessa on. Vaikutukset eivät siis ole yleisiä vaan yllättävän spesifisiä juuri siihen välittäjäaineeseen liittyen, neurologian dosentti Kati Juva kertoo lähetyksessä.
Lue myös: Nosebo selittää sähköallergian
Juva sanoo, että plasebovaikutusta hyödynnetään lääketieteessä koko ajan, ja sitä kutsutaan hoitovaikutukseksi: ihan kuten pientä lasta lohduttaa äidin puhallus ja paijaus, niin aikuistakin rauhoittaa tilanteen läpikäyminen.
– Tämähän on koko ajan läsnä, ei vain terveydenhoidossa vaan ylipäätään kanssakäymisessä. Se on juuri placebovaikutusta koko ajan. Lääketiedettä tai lääkärin ammattia ei varmaan voisi hoitaa ollenkaan niin menestyksellisesti, ellemme pystyisi koko ajan käyttämään hoiva-, rauhoitus- ja vakuuttamisvaikutusta siinä mukana.
