Satojen tuhansien suomalaisten elämään vaikuttavat muistisairaudet, joista yleisin on Alzheimerin tauti.
Nyt hoitokäytännöissä on otettu historiallinen askel: Euroopan lääkevirasto on hyväksynyt ensimmäisen Alzheimer-lääkkeen, joka ei pelkästään lievitä oireita, vaan hidastaa itse taudin etenemistä.
Uuden lääkkeen nimi on lekanemabi [kauppanimeltään Leqembi] ja asiantuntijoiden mukaan se voi olla uuden aikakauden alku muistisairauksien hoidossa.
– Tämä on historiallinen lääke sen takia, että tämä on ensimmäinen lääke, joka hidastaa Alzheimerin taudin etenemistä, Aivosäätiön toimitusjohtaja Jenni Pajunen kertoi Viiden jälkeen -ohjelman haastattelussa.
– Vihdoin meillä on hoito, joka jarruttaa tautia. Onhan se tosi tärkeä asia, täydentää Itä-Suomen yliopiston aivotutkimusyksikön johtaja Eino Solje.
Lue myös: Stressi keski-iässä voi nostaa naisilla Alzheimer-riskiä myöhemmin
Poikkeuksellinen lääke
Toisin kuin aiemmat lääkkeet, jotka ovat helpottaneet lähinnä Alzheimerin oireita, lekanemabi vaikuttaa suoraan taudin biologiseen prosessiin.
– Aiemmat lääkkeet eivät ole hidastaneet sitä aikaväliä, joka alkaa taudin alusta ja päättyy kuolemaan. Nyt näyttäisi, että tämä lääke todella hidastaa etenemistä ja voi auttaa pitämään ihmisen pidempään hyvässä, omatoimisessa vaiheessa, Solje selventää.
Lekanemabi poistaa asiantuntijan mukaan aivoista amyloidi-nimistä proteiinia, jonka kertymisen uskotaan olevan keskeisessä roolissa Alzheimerin synnyssä. Amyloidi vaikeuttaa hermosolujen välistä viestintää ja johtaa niiden kuolemaan.
– Tämä on toivoa herättävä ensimmäinen askel. Ehkä käy niin kuin reumasairauksissa: meillä ei enää ole reumasairaaloita. Ehkä jonain päivänä ei enää tarvita muistisairaalaosastoja samalla tavalla, Solje pohtii.
Ei sovi kaikille
Asiantuntijat kuitenkin korostavat, ettei kyse ole ”koko kansan lääkkeestä”. Lääke soveltuu vain tietylle potilasryhmälle – erityisesti taudin alkuvaiheessa.
– Tämä ei ole vielä suurten massojen lääke. Se sopii potilaille, joilla tauti on varhaisessa vaiheessa, Pajunen selventää.
Haittavaikutuksiin kuuluvat esimerkiksi aivoturvotus ja aivoverenvuodot, erityisesti niillä potilailla, joilla on perinnöllinen, eli geneettinen, riski Alzheimeriin.
– Tässä korostuu hyvin tarkka potilasvalinta. Esimerkiksi kaksinkertainen APOE4-geeni altistaa selvästi haittavaikutuksille, Solje sanoo.
Lue myös: Ensimmäinen Alzheimerin taudista kertova verikoe otettu käyttöön Suomessa
Milloin Suomen markkinoille?
Euroopan lääkevirasto EMA on jo hyväksynyt lääkkeen, mutta Suomessa ollaan vasta alkuvaiheessa. Seuraavaksi asiaa käsittelevät viranomaiset Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea ja Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto Palko.
– Ensin lääke rekisteröidään Suomeen ja sen jälkeen arvioidaan, tuleeko se julkiseen palveluvalikoimaan. Tällöin pohditaan hyötyä suhteessa kustannuksiin ja mahdollisiin haittoihin, Pajunen kertoo.
Pajusen arvion mukaan on epätodennäköistä, että Fimea ei hyväksyisi lääkettä – mutta se, kattaako julkinen terveydenhuolto lääkkeen kustannukset, on eri kysymys.
Hinta herättää keskustelua
Lääkkeen vuositason hinnaksi on arvioitu noin 24 000 euroa. Onko hinta liian korkea suhteessa lääkkeen hyötyihin?
– Se on enemmän poliittinen päätös. Meillä on hoitoja, jotka maksavat satoja tuhansia euroja, ja toisaalta lääkkeitä, joiden patentit ovat rauenneet ja jotka ovat lähes ilmaisia, Solje toteaa.
– Toivottavasti tulevaisuudessa hintataso laskee, kun markkinoille tulee lisää vastaavia lääkkeitä ja kilpailu lisääntyy, Pajunen pohtii.
Päätös lääkkeen korvattavuudesta voi tulla Pajusen karkean arvion mukaan noin vuoden sisällä, mutta aikataulu riippuu viranomaisten käsittelynopeudesta. Muualla, kuten Saksassa ja Yhdysvalloissa, hyväksymisprosessit ovat olleet Suomea nopeampia.
Uuden lääkkeen myötä asiantuntijat toivovat myös muutosta diagnostiikkaan.
– Nyt on tavallaan kannustin ripeään ja asianmukaiseen diagnostiikkaan. Se voi parantaa hoitoa myös muistisairauksissa yleisesti, vaikka potilas ei tätä lääkettä saisikaan, Solje painottaa.
Lue myös: Tämä uniongelma voi lisätä riskiä Alzheimerin tautiin
Ei paranna – mutta antaa aikaa
Lekanemabi ei paranna sairautta, mutta voi merkittävästi hidastaa sen etenemistä. Solje kyseenalaistaa koko parantamisajattelun.
– On sairauksia, kuten MS-tauti ja HIV, joiden kanssa voidaan nykyään elää hyvää elämää, vaikka niitä ei voida parantaa. Ehkä tavoite on, että ihminen säilyy toimintakykyisenä ja osana yhteiskuntaa mahdollisimman pitkään.
Pajunen muistuttaa, että tutkimuksen eteneminen on mahdollista vain, jos siihen on resursseja.
– Nämä parantavat hoidot syntyvät vain tieteellisen tutkimuksen avulla. Kaikki voivat osallistua tukemalla tutkimusta esimerkiksi Aivosäätiön kautta.
Sairastumisriskiin voi vaikuttaa arjessa
Haastattelun lopuksi asiantuntijat jakavat myös toiveikkuutta herättävän viestin: Alzheimerin taudin riskiin voi vaikuttaa.
– Arvioiden mukaan jopa 45 prosenttia muistisairauksista voitaisiin siirtää myöhemmäksi elintavoilla; Liikunta, terveellinen ruokavalio, aivojen haastaminen ja lepo sekä sosiaaliset suhteet – nämä kaikki ovat aivoterveydelle tärkeitä, Pajunen muistuttaa.