Lähes joka kolmas poliisin, oikeushallinnon ja hätäkeskuksen työntekijöistä kertoo työmääränsä kasvaneen koronapandemian aikana. Asia käy ilmi Suomen Poliisijärjestöjen Liiton tekemästä tuoreesta kyselystä.
31 prosenttia vastaajista koki työmääränsä kasvaneen. Etenkin Uudenmaan rajojen sulku työllisti maakunnan poliisiasemia merkittävästi.
Poliisikaan ei ole ollut turvassa pandemian paineilta. Vastaajista liki 60 prosenttia kertoi myös kokeneensa kuormitusta tai stressiä. Eniten huoletti oma ja läheisten terveys.
– Tämä yhteiskunnallinen muutos on koskettanut ihan samalla lailla poliisien perheitä – ja koskettaa edelleen, sanoo Suomen Poliisijärjestöjen Liiton puheenjohtaja Jonne Rinne.
Kyselyyn vastaajia oli yli 2 000, heistä noin neljä viidestä poliiseja.
Turvapaikkatutkinnasta Uudenmaan rajalle
Helsingin ulkomaalaispoliisin turvapaikkatutkinnassa työskentelevän Eva Korhosen työnkuva muuttui maaliskuussa täysin. Sisätöistä kävi komennus kentälle, kun Uudenmaan rajat pistettiin säppiin.
– Lähdin omasta työpaikasta kokonaan ulkohommiin: eristystoimiin Uudenmaan sulkupisteelle ja myöhemmin junapartioon. Kokemus oli mielenkiintoinen ja hyvää vaihtelua omiin töihin, ylikonstaapeli Korhonen kertoo.
Rajalla työmäärän lisääntyminen näkyi.
– Sulkupisteillä tehtiin valtavan pitkiä työvuoroja. Työpäivät venyivät 12–16 tuntisiksi – joillain vähän pidemmiksi. Tilanne oli erikoinen, mutta kaikki olivat rajalla positiivisella mielellä, vaikka siinä oli oma rasittavuutensa.
Samaten turvapaikkatutkinnassa puhalsivat koronan takia muutoksen tuulet, sillä turvapaikkahakemusia tuli epidemian aikana verrattain vähän, Korhonen sanoo.
Työtehtävät muuttavat muotoaan
34 prosenttia SPJL:n kyselyyn vastanneista kertoi työtehtäviensä priorisoinnin muuttuneen. Tämä on näkynyt muun muassa liikenteenvalvonnan sekä paljastavan tutkinnan ja huumeiden kenttävalvonnan vähentämisenä.
– Poliisin toimenkuva ja tehtävät ovat tavallaan muuttuneet. Kun kaupunki oli hiljainen, sieltä voitiin siirtää osa valvomaan Uudenmaan rajaa. Tämä on aina tilanteeseen sopeutumista, Rinne sanoo.
Vaikka ravintolakansa ei ole kaivannut kaitsemista, esimerkiksi kotihälytystehtävien määrässä näkyi kasvua epidemian ajalta.
Paperityöt rästissä
Resurssien takia paljon tehtäviä on jäänyt tekemättä ja myös siirretty tuonnemmaksi.
Edessä häämöttävän paperityöpinon purkaminen ei tule olemaan ihan helppo nakki.
– Lastensuojeluilmoitusten vähäisestä määrästä ollaan oltu huolestuneita jo pitkän aikaa. Tätä tullaan purkamaan pitkään. Sama näkyy oikeushallinnon puolella: valtavasti juttuja, jotka nyt viivästyvät. Tämä ei ole välttämättä vielä selkiytynyt kaikille, Rinne kertoo.
Vauhtia etätyöloikkaan
Jos jotain positiivistakin, niin monen muun työpaikan ohella myös poliisissa korona vauhditti organisaation etätyöloikkaa.
Ennen koronaa etätyötä oli tehnyt vain 13 prosenttia vastaajista, nyt kevään aikana 42 prosenttia. Rinteen mukaan muutos on otettu vastaan pääosin hyvässä hengessä, vaikka kaipuu kahvihetkille on kova.
– Pakko osoitti sen, että kyllä meillä on myös osa tehtävistä mahdollista toteuttaa muualla kuin työpaikalla, sanoo Rinne.
Myös 88 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että poikkeustilaan sopeuduttiin työyhteisössä melko hyvin tai hyvin.
Suomessa koronatilanne on helpottanut, mutta poliisi joutuu olemaan tulevaisuuden suhteen alati varpaillaan.
Haasteistaan huolimatta kevät lienee jättänyt yhden jos toisenkin niksin korvan taakse.
Suomen Poliisijärjestöjen Liiton kysely toteutettiin toukokuussa kaikille liiton jäsenille. Vastaajia oli 2 027. Liittoon kuuluu 90 prosenttia Suomen poliiseista.
Vastaajista 79 % työskenteli poliisissa, 15 % oikeusministeriön hallinnonalalla, 3 % hätäkeskuksissa ja alle 1 % suojelupoliisissa ja alle 2 % muualla, esimerkiksi Maahanmuuttovirastossa.