Avun maalaislääkäri Tapani Kiminkinen vastaa Studio55.fi-tv-lähetyksissä ja nettisivuilla katsojien kysymyksiin. Tällä kertaa haluttiin tietää, mitä alkoholin riskit ja vaarat oikeasti ovat. Alla Kiminkisen vastaus.
Oleellista on puhua varsinkin alkoholin yhteydessä asioista niiden oikeilla nimillä, sillä usein ongelmista vaietaan, niitä peitellään, vähätellään ja niistä suoranaisesti valehdellaan.
Kun väestön alkoholin kokonaiskulutus lisääntyy, lisääntyvät haitat. Kyse ei ole puoluepoliittisesta propagandasta, joka herkästi vaalien edellä leimahtaa, vaan tilastollisesta ja tieteellisestä totuudesta. Aina, kun maamme historiassa alkoholin saatavuutta on helpotettu, siitä aiheutuva sairastuvuus ja kuolleisuus ovat lisääntyneet – pahimmillaan todella rajusti.
Kun viinan hintaa edellisen kerran merkittävästi laskettiin Viron tuonnin siivittämänä, kuoli alkoholiin vuonna 2007 meillä 1 425 työikäistä miestä ja seuraavana vuonna 387 naista. Kulutuksen hivenen tasaannuttua vastaavat luvut vuonna 2014 olivat vuonna 1012 ja 246.
Alkoholi on työikäisten miesten suurin tappaja Suomessa – naisilla se tappelee vuosittain rintasyövän kanssa tästä juhlavasta tittelistä. Nyt, kun limujuomat vapautettiin kauppoihin, voidaan ennustaa sen maksavan noin sadan ihmishengen verran muutaman vuoden sisällä. Näin merkittävästä asiasta puhutaan Suomessa, kun viinan saatavuutta helpotetaan tai hintaa lasketaan.
Maksakirroosia, maksasyöpää, haimatulehdusta, sokeritautia, kroonista ripulia
Kaikki tiedostavat alkoholin vaikutuksen maksaan. Harva tietää, että maksakirroosi johtaa usein maksasyöpään. Paha alkoholinkäytön provosoima maksatulehdus ja jopa maksakirroosikin voi alkoholin käytön loputtua tasaantua melko oireettomaksi, mutta usein prosessi jatkuu vuosien aikana hiljalleen ja voi johtaa lopulta terminaaliseen kirroosiin ja maksasyöpään.
Ei ole kovin helppoa määrittää riskirajoja, mutta yleensä käyttö on todella runsasta, lähes päivittäistä ja vuosia jatkuvaa. Mikäli potilaalla on valmiiksi rasvamaksa (30 prosentilla suomalaisista on), käytön ei tarvitse olla niin rajua. Kirroosin kehittyminen on siis yksilöllistä ja henkilökohtainen geeniperimä vaikuttaa asiaan.
Ihmiset seuraavat maksa-arvojaan usein kuin tuskassa. Nämä arvot edustavat maksasoluista vaurion yhteydessä vapautuvia entsyymejä. Niitä voi vapautua, jos maksasoluja on jäljellä. Kirroosissa maksasolut korvautuvat sidekudoksella, jolloin lopulta maksa kovettuu sidekudoskorpuksi. Silloin tavanomaiset maksa-arvot (alat, asat, gt) ovat jopa matalia. Varsinaisia maksan toimintakokeita ei ole. Tilannetta arvioidaan mutkan kautta, jolloin mitataan verestä hyytymisaktiviteettia (INR), sillä maksa valmistaa hyytymistekijöitä. Myös albumiini välittää samaa viestiä. Spontaani korkea INR tai matala albumiini viestivät tässä tapuksessa huonosta maksan toiminnasta.
