(ATO / RCA)
(ATO / RCA)
Kentuckyläinen My Morning Jacket on jäänyt Suomessa turhan vähälle huomiolle. Vaikka yhtye nauttii kohtalaista suosiota vaihtoehtorockin ystävien keskuudessa, siltä puuttuu laajempaan läpilyöntiin vaadittava hitti ja ehkä rahtusellinen sitä maagista karismaa.
Bändin tyylikin pakenee määritelmiä. Sen kivijalka on neilyoungmaisessa countryrockissa, johon sekoittuu erilaisia elementtejä perinteisestä popista kevyeen psykedeliaan. Okonokosilla bändi kuulostaa edellisen albuminsa Z:n tapaan isolta sähköiseltä rockyhtyeeltä.
Fillmore Westissä San Franciscossa äänitetty Okonokos-livetupla lienee kaupallisesti hankala mutta hyvin perusteltavissa oleva julkaisu, sillä MMJ:n studiolevyjen huikeita tilakaikuja kuunnellessa herää väkisinkin ajatus, että musiikki voi nousta konserttiympäristössä arvoon arvaamattomaan.
Reipas kaksituntinen 21 kappaleen tuokio ei petä odotuksia, mutta jos biisit ovat ennestään tuttuja, kuulija jää kaipaamaan variaatiota. Esimerkiksi ykköslevyn avaus noudattaa jopa biisijärjestyksellään Z-albumin linjaa, eikä sovituksistakaan oikein irtoa uutta tarttumapintaa. Hienoja biisejä ja pitkiä jameja on mukana silti kelpo kourallinen. Etenkin laulaja-biisinikkari Jim James on vedossa ja hänen kuulas äänensä leikkaa ilmaa kuin sirkkelinterä.
Levy vahvistaa entisestään tunnetta, että amerikkalainen alternative on voimissaan. MMJ:n lisäksi samoilla taajuuksilla operoivat uuden mantereen nykynimet, kuten Guided By Voices tai Flaming Lips tarjoavat tällä hetkellä ennakkoluulottomampaa ja kiinnostavampaa näkökulmaa kuin useimmat brittiläiset kollegansa.
Okonokos-liven täydentää myöhemmin syksyllä julkaistava samaa käsittämätöntä nimeä kantava konsertti-dvd.
teksti: Mikko Rita