Musiikkialan konkari muistelee Annikki Tähteä – "Hän oli sen ajan Paula Koivuniemi tai Katri Helena"

Annikki Tähti esiintyi yhtäjaksoisesti yli 50 vuotta. Useita klassikoita levyttänyt artisti muistetaan myös muun muassa iskelmistä Kuningaskobra ja Balladi Olavinlinnasta.

– Olemuksellaan ja äänellään hän on onnistunut rakentamaan kauneimmat kaarisillat yli sodanjälkeisen Suomen 1950-luvulta aina 2000-luvulle, Niiniluoto kirjoittaa.

"Valtavan suuri nimi 1950–60-luvuilla"

Nykyisin konsulttina toimiva musiikkialan pitkäaikainen vaikuttaja Antti Einiö, 81, oli töissä samassa levy-yhtiössä Annikki Tähden kanssa 1950-luvulla.

Scandia-musiikissa muun muassa kustannuspäällikkönä toiminut Einiö kertoo olleensa päivittäin tekemisissä hänen kanssaan.

– Voidaan sanoa, että hän oli sen ajan Paula Koivuniemi tai Katri Helena. Hän oli valtavan suuri nimi alalla 1950- ja 1960-luvuilla, muun muassa Louis Armstronginkin Suomeen keikalle vuonna 1955 järjestänyt Einiö kertoo STT:lle.

Annikki Tähti (1929–2017)

– Airi Annikki Tähti syntyi työläisperheeseen 1929 Helsingin Kalliossa.

– Tähti oli 1950-luvulla yksi uuden naislaulajien sukupolven läpimurron edustajista. Hän pääsi George de Godzinskyn valmennettavaksi sekä Metro-tyttöjen kiertueelle äitiyslomatuuraajaksi.

– Tähden ensilevytys oli valssi Onnen sävel (1953), jonka hän lauloi musiikkielokuvassa Kaksi hauskaa vekkulia.

– Tunnetuin levytys Muistatko Monrepos'n ilmestyi vuonna 1955.

– Muita levytyksiä mm. Laulu kahdesta pennistä, Kuningaskobra, Balladi Olavinlinnasta, Pieni sydän.

– Hän toimi Onni Gideonin tanssiorkesterin ja Erik Lindströmin yhtyeen solistina ja 1957–1967 silloisen aviomiehensä Pentti Tiensuun orkesterissa.

– 1960-luvun lopulta eteenpäin levytykset harvenivat, mutta tyyli säilyi.

– 2000-luvulle tultaessa Tähti eli uuden huomion aikaa. Hän lauloi Muistatko Monrepos'n Aki Kaurismäen Cannesissa palkitussa elokuvassa Mies vailla menneisyyttä (2002). Hän levytti muun muassa Toni Edelmannin sävellyksiä teokseen Elämänvirta ja teki 50-vuotistaiteilijajuhlansa kunniaksi levyn.

Lähteet: Kansallisbiografia, Iskelmän kultainen kirja (1986), Iskelmän tähtitaivas (2004)

Einiön mukaan Tähdellä on ollut erittäin suuri merkitys koko suomalaiselle iskelmälle. Hän ei muista, milloin tapasi Tähden ensimmäisen kerran, mutta muistelee kun yhtiössä levytettiin Muistatko Monrepos'n ja Balladi Olavinlinnasta.

– Hän oli erittäin menestynyt laulajatar, valtavat kultalevymyynnit ovat ihan legendoja. Suosion takana oli varmaankin hänen upea äänensä, Einiö sanoo.

Antti Einiön mukaan Tähti oli henkilönä mukava ja vaatimaton.

– Ei kummempia kuuluisuuden merkkejä hänessä näkynyt. Menestys ei mennyt päähän, eikä hänellä ollut diivan elkeitä. Hän oli ihan tavallinen ihminen, Einiö muistelee.

Viimeksi he tapasivat Einiön veljen, yhden levy-yhtiö Scandian perustajista, Paavo Einiön muistelmateoksen julkaisutilaisuudessa.

– Hän ei enää oikein muistanut minua, kun viimeksi tapasimme, Einiö kertoo.

Tähti sai keväällä 2008 aivoinfarktin, jonka hän jälkeen vetäytyi julkisuudesta.

Onni Gideonin ja Erik Lindströmin orkesterien solisti

Tähti oli 1950-luvulla yksi uuden naislaulajien sukupolven läpimurron edustajista. Hän pääsi George de Godzinskyn oppilaaksi ja äitiyslomatuuraajaksi Metro-tyttöjen kiertueelle. Hän lauloi valssin Onnen sävel musiikkielokuvassa Kaksi hauskaa vekkulia (1953). Hänestä tuli Onni Gideonin tanssiorkesterin ja Erik Lindströmin yhtyeen laulusolisti.

Tähti esiintyi 1957–1967 silloisen aviomiehensä Pentti Tiensuun orkesterissa. 1960-luvun lopulta eteenpäin levytykset harvenivat mutta tyyli säilyi.

2000-luvulle tultaessa Tähti eli uuden huomion aikaa. Hän levytti muun muassa Toni Edelmannin sävellyksiä teokseen Elämänvirta ja vietti 50-vuotistaiteilijajuhlaansa, jonka kunniaksi ilmestyi levy, jolla hän tulkitsi Rauno Lehtisen, Kari Kuuvan, Erik Lindströmin ja Toivo Kärjen sävellyksiä.

Airi Annikki Tähti syntyi työläisperheeseen 1929 Helsingin Kalliossa.

Lähde: Kansallisbiografia