Kylmiä väreitä aiheuttava musiikki aktivoi samoja aivoalueita kuin huumeet ja seksi. Musiikkia voi hyödyntää esimerkiksi sosiaalisessa kanssakäymisessä, itsensä motivoimisessa, myynnin parantamisessa ja muistisairaiden potilaiden hoidossa.
Minkälaisia tunteita musiikki herättää ihmisessä? 1980-luvulla itsenäiseksi tieteenalaksi vakiintunut musiikkipsykologia tutkii sitä esimerkiksi kuuntelukokeilla ja fysiologisilla mittauksilla.
– Kuuntelukokeissa ihmiset saavat itse kertoa, mitä kokevat. Aivotutkimuksissa taas tarkkaillaan, miten aivot reagoivat tietyntyyppisiin musiikkiääniin. Muita fysiologisia mittauksen kohteita ovat sydämensyke, ihon sähkönjohtavuus ja hengitystiheys, akatemiatutkija Suvi Saarikallio sanoo.
Vaikuttaa siltä, että musiikilla on ihmisen elämässä montakin funktiota.
– Ihmiset kertovat poikkeuksetta kuuntelevansa musiikkia jollakin tavalla sen herättämien tunnekokemuksien takia. Esimerkiksi kylmiä väreitä aiheuttava musiikki aktivoi aivoalueita, jotka yhdistetään voimakkaisiin mielihyvän kokemuksiin – nuo samat alueet aktivoituvat esimerkiksi huumeiden ja seksin vaikutuksesta.
– Sosiaalisessa kanssakäymisessä musiikki synnyttää yhteenkuuluvuuden tunteen. Monesti musiikki koetaan myös osaksi identiteettiä ja itseä. Se tarjoaa elämyksiä, ylläpitää mielialaa ja nostaa energiatasoa, Saarikallio sanoo.
Arjessa tai sairaudessa
Saarikallion mielestä musiikkia kannattaa kuunnella aina, kun se jollakin tavalla tukee omaa tekemistä.
– Positiivinen musiikki voi auttaa lähtemään lenkille tai siivoamaan. Monet laittavat musiikin soimaan taustalle vieraiden tullessa, koska se luo sosiaaliseen tilanteeseen mukavan tunnelman.
Musiikkipsykologiaa on alettu hyödyntää entistä enemmän erilaisissa hoitoympäristöissä sekä mielenterveys- ja kuntoutustyössä.
– Musiikkiterapia on aivan oma hoitomuotonsa. Aivohalvauspotilaita tutkittiin hiljattain jakamalla potilaat ryhmiin, joista osalle soitettiin musiikkia ja osalle ei. Musiikin kuuntelu paransi potilaiden mielialaa ja nopeutti kognitiivista toipumista halvauksesta.
– Musiikki on aktivoinut niin ikään Alzheimer-potilaiden oppimista ja auttanut pitkäaikaissairaita ihmisiä kestämään tilannettaan. Lisäksi on selvinnyt, että jos hammaslääkärin vastaanotolla soi rauhoittava musiikki, ihmiset pelkäävät vähemmän.
Viinin myynti viisinkertaistui
Kaupatkin osaavat hyödyntää taustamusiikin voimaa.
– Englannissa tutkittiin hiljattain viinien menekkiä alkoholimyymälässä, jossa soitettiin yhtenä viikkona saksalaista musiikkia ja yhtenä ranskalaista. Saksalaisen musiikin viikkona saksalaisten viinien myynti tuplaantui, ja ranskalaisen musiikin viikkona ranskalaisten viinien myynti viisinkertaistui.
– Kaupasta poistuvilta ihmisiltä kysyttiin, vaikuttiko musiikki heidän viinivalintaansa. Osa väitti, ettei sillä ollut ollut mitään vaikutusta – osa ei ollut edes huomannut musiikkia, Saarikallio kertoo.
Studio55.fi/Piia Simola
Juttu on julkaistu alun perin helmikuussa 2013.
Kuvat: Colourbox.com