Mannerheim-ristin ritari Lauri Törni soti elämänsä aikana Suomen, natsi-Saksan ja Yhdysvaltain armeijoissa ja kuoli lopulta Vietnamin sodassa. Suomalaisesta sotasankarista on tähän asti kirjoitettu lähinnä ylistäviä kirjoja ja lehtiartikkeleita, mutta nyt kaksi tutkijaa romuttaa ainakin osittain Törni-myyttiä.
Historiantutkijoiden Juha Pohjosen ja Oula Silvennoisen teosta Tuntematon Törni markkinoidaan kriittisenä elämäkertana.
Arvostelu kohdistuu siihen, että Törnistä on tehty legenda ja sankari, mutta samalla pimeät ja kyseenalaiset ajanjaksot hänen elämässään on ohitettu tai niitä on pyritty kaikin tavoin vähättelemään.
– Törnin hahmoon liittyvät ristiriidat herättävät yhä kiihkeitä tunteita. Hämärimmiksi jaksoiksi Törnin uralla ovat jääneet toisen maailmansodan loppuvaiheen tapahtumat. Niiden seurauksena Mannerheim-ristillä palkitusta sotasankarista tuli aseensa omaa maataan vastaan kääntänyt maanpetturi, vankikarkuri ja poliittinen maanpakolainen. Nämä episodit ennen kaikkea muodostavat sankarin varjon, jota myöhemmässä Törni-kirjallisuudessa on koetettu vähätellä, kaunistella ja peitellä, toteavat Pohjonen ja Silvennoinen tänään ilmestyneessä kirjassaan.
Törnin natsisympatioita vähätelty
Kirjoittajia häiritsee erityisesti se, kuinka välinpitämättömästi Törnistä aiemmin kirjoittaneet ovat suhtautuneet Törnin natsitaustoihin.
Pohjosen ja Silvennoisen mukaan aiemmat Törni-kirjailijat ovat päättäneet, että Törni on nuhteeton isänmaallisen sankarin perikuva – huolimatta siitä, mitä tosiasiat kertovat.
Tuntematon Törni -kirjan kirjoittajat eivät suoraan luonnehdi Törniä natsiksi, mutta vihjaukset ovat varsin selkeitä:
– Kansallissosialistin, fasistin tai Hitlerin Saksan myötäilijän leima on sodan jälkeisenä aikana saanut niin voimakkaan kielteisen latauksen, että pelkkä epäilyskin Törnin sen suuntaisista poliittisista sympatioista on (Törni-kirjallisuudessa ollut pakko) torjua.
Mukana luomassa natsi-Suomea
Tuntematon Törni -kirja käsittelee perinpohjaisesti vuoden 1946 oikeudenkäyntiä, jossa todettiin syylliseksi maanpetokseen.
Törni liittyi sodan päättyessä saksalaisten masinoimaan suomalaiseen vastarintaliikkeeseen, jonka sanottiin toimivan Neuvostoliiton miehitysaikeita vastaan.
Kirjoittajien mukaan vastarintaliikkeen tavoite oli tosiasiassa paljon karumpi: ryhmän tarkoitus oli heidän mukaansa kansallissosialistisen vallankaappauksen toteuttaminen Suomessa. Törni oli näin siis osaltaan aktiivisesti tekemässä Suomesta natsi-Suomea.
– Vastarintaliikkeen ideologien päätavoite oli kansallismielisten radikaalien ja kansallissosialistien vallankaappaus Suomessa. Neuvostomiehityksen vastustaminen oli pelkkä väline tähän päämäärään pyrittäessä.
Pohjonen ja Silvennoinen ovat käyneet kirjassaan läpi runsaasti Törnistä tehtyjä artikkeleita ja kirjoja. Heidän mukaansa Törni ei eläessään todellakaan ollut legenda.
Sellainen Törnistä tehtiin vasta hänen kuolemansa jälkeisinä vuosikymmeninä – ja hyvin hatarin tiedoin.
Törni kuoli Vietnamissa vuonna 1965 helikopterionnettomuudessa.
– Historian väärentäminen on tulkinnanvarainen kysymys, mutta Lauri Törnin tekoja ja persoonaa on kuvattu suorastaan hurmoksellisesti usein vailla mitään todisteita, toteaa tutkijakaksikko.
Törnin perinnekilta: Tutkijoiden Törni-kirjassa nolo Wikipedia-virhe