Norjalainen Oddbjørn By pystyy muistamaan 15 korttipakan korttien järjestyksen puolen tunnin opettelun jälkeen. Myös binaarinumeroiden sarja nollia ja ykkösiä jää hänen mieleensä niin hyvin, että By pystyy luettelemaan 1 700 lukua puolen tunnin harjoittelun tuloksena. Hänen muistilahjansa ovat kovan työn tulos. Mies on opetellut lukuisia eri muistitekniikoita, joita hän hyödyntää muistihaasteissa.
Oddbjørn By alkoi kilpailla ystävänsä kanssa siitä, kumpi muistaisi paremmin numerosarjoja. Kisailun lomassa By ryhtyi käyttämään erilaisia muistitekniikoita, jotta numerot jäisivät paremmin hänen mieleensä. Pian muisti alkoi kiinnostaa miestä yhä enemmän ja hän otti yhteyttä brittiläiseen muisti-ihmeeseen.
– Hän suostutteli minut osallistumaan muistamisen maailmanmestaruuskisoihin vuonna 2004, Oddbjørn By kertoo.
Siellä hän oppi lisää muilta kilpailijoilta, ja sen jälkeen mies alkoi toden teolla opiskella erilaisia tekniikoita. Opiskelun ja kuuden vuoden muistiharrastuksen tuotteena syntyi Memo-kirja, johon By on kerännyt tehokkaimmat muistitekniikat antiikin Kreikan ajoilta sekä kansainvälisistä muistikilpailuista. Joukossa on myös hänen omia kehitelmiään.
– Olen pitänyt muistikursseja kymmenille tuhansille ihmisille, ja sen kokemuksen perusteella voin sanoa, että jokainen on kyvykäs muistamaan paljon enemmän kuin mitä uskoo. Jotkut vain tarvitsevat hieman enemmän aikaa päästä jyvälle tekniikoista. Itse asiassa, hävisin melkein Norjan muistimestaruuskilpailussa viime vuonna kirjani lukijoille.
Pystyisitkö muistamaan piin tuhat desimaalia?
By painottaa, että muistimestariksi tuleminen vaatii kovaa harjoittelua. Mutta mikäli haluaa vain muistaa arkipäivän asioita paremmin, kyse on ainoastaan tekniikoiden tuntemisesta, ja siihen pystyy jokainen. Testi todistaa, että By on oikeassa. Norjan televisiossa toteutettiin koe, jossa Byn piti auttaa kolmea satunnaista henkilöä muistamaan tuhat piin desimaalia. Aikaa harjoittelulle oli kymmenen tuntia.
– 75-vuotias Jack pystyi muistamaan 120 desimaalia, mutta Mette ja Iselin muistivat kaikki tuhat.
By korostaa, että numerosarjojen muistaminen on periaatteessa ihan turhaa, mutta kilpailuissa tehtävät liittyvät usein juuri numeroihin.
– Suosikkitehtäväni on sellainen, jossa tietokone lukee yhden luvun joka sekunti sadan sekunnin ajan. Sen jälkeen luvut pitää muistaa, eikä virheitä saa tehdä. Tämä on vaikeaa, koska emme voi itse kontrolloida nopeutta itse.
Hyvästä muistista on myös haittaa
Hulluimmat numerotehtävät liittyvät Byn mukaan binaarinumeroihin, eli ainoastaan ykkösistä ja nollista koostuviin loputtomiin numerojonoihin. Niitä mies treenaa parhaillaan ja tällä hetkellä hän pystyy muistamaan 1 700 numeroa puolen tunnin muistiharjoittelun jälkeen. Samassa ajassa hän pystyy painamaan mieleensä myös 15 korttipakan korttien järjestyksen.
– Korttien muistaminen ei ole kovinkaan hyödyllistä Texas hold'em -pokerissa. Mutta Seven cards stud -pokerissa tai Black Jack -pelissä siitä on hyötyä. Kasinot ovat kuitenkin nykyään hyvin tietoisia kortinlaskijoista, sillä he ovat menettäneet aika paljon rahaa kortinlaskijoille.
Byn mukaan hyvästä muistista on ollut hänelle hyötyä kokeissa, salsatunneilla ja kieltenopiskelussa. Mutta hyvästä muistista voi olla myös haittaa.
– Tyttöystäväni ovat olleet vihaisia, koska pystyn muistamaan järjettömän määrän numeroita, mutta en sitä, mitä he ovat sanoneet illallisen aikana. Mutta on tärkeää olla realistinen, kukaan ei voi muistaa kaikkea.