MTV Uutisten kysely: Puolueet harvinaisen yksituumaisia koronastrategian muuttamisesta – opettajien suosiminen rokotuksissa jakaa hallitusta

2:03
Katso videolta myös uutisjuttu aiheesta: Puolueet ovat valmiina muuttamaan koronastrategiaa

Tarvitaanko tulevaisuudessa ravintola- tai tapahtumarajoituksia lievien koronatapausten ehkäisemiseksi? MTV Uutiset kysyi asiaa eduskuntapuolueilta. Hallituspuolueet ovat eri linjoilla siitä, pitääkö opettajia priorisoida rokotuksissa.

Suomeen ollaan lähiaikoina laatimassa uutta koronastrategiaa.

Kannattaako lieviä koronatapauksia tulevaisuudessa estää elinkeinovapautta rajaavilla rajoituksilla, kuten tapahtuma- tai ravintolarajoituksilla? Ei kannata, vastaavat useat puoluejohtajat.

Sähköpostilla toteutettuun kyselyyn vastasivat puolueidensa johtohahmoista Sari Essayah (kd.), Petri Honkonen (kesk.), Mari-Leena Talvitie (kok.), Harry Harkimo (liik.), Jussi Halla-aho (ps.), Anna-Maja Henriksson (r.), Niina Malm (sd.), Jussi Saramo (vas.) sekä Fatim Diarra (vihr.).

– Lieviä tapauksia ei kannata estää rajoituksilla, vasemmistoliiton Saramo toteaa.

– Ei. Meidän on ennen pitkää pystyttävä purkamaan rajoituksia ja palaamaan normaaliin arkeen, vihreiden Diarra tiivistää.

– Ei. Laajamittaiset ravintolasulut tai muut elinkeinovapauden rajoitukset eivät ole perusteltuja uudessa koronatilanteessa, SDP:n Malm katsoo.

0308-koronastrategia-graffa-2

Kokoomus ja keskusta eivät ota kysymykseen suoraa kantaa.

– Koko ajan on katsottava yhteiskunnan kokonaisetua. Mitä nopeammin koko väestö saadaan rokotetuksi, sitä nopeammin rajoituksia voidaan lieventää, keskustan Honkonen kirjoittaa.

– En osaa sanoa. Jos koronavirus muuttuu tulevaisuudessa rokotusten myötä taudiksi, joka ei aiheuta vakavaa tautimuotoa kuin hyvin harvoille, ei perusoikeuksien laajoille rajoituksille todennäköisesti ole perustuslain mukaisia perusteluita, kokoomuksen Talvitie vastaa.

Perussuomalaisten Halla-ahon mukaan tiukat rajoitustoimenpiteet ovat perusteettomia, olettaen, että taudin tukahduttaminen on mahdotonta. Halla-aho muistuttaa rajoitusten aiheuttavan taloudellisia, sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja.

Liike Nyt -puolueen puheenjohtaja Harry Harkimo muistuttaa myös siitä, ettei terveydenhuollon kantokykyä saa vaarantaa.

– Jos sairaaloihin tulee paljon ihmisiä koronan takia, sitten tarvitaan rajoituksia, Harkimo toteaa.

Sairaalahoidon tarve on tärkeämpi mittari kuin tapausmäärät

Eduskuntapuolueet ovat käytännössä täysin yksimielisiä siitä, että sairaalahoidon tarpeen on jatkossa määritettävä koronatapauksia ennemmin kuin tautitapausten määrän.

Sairaalahoidon kapasiteetti on tähän astikin ollut merkittävä mittari hallituksen säätäessä koronarajoituksia, mutta puolueet katsovat yli hallitus-oppositio-rajan, että jatkossa tapausmäärien tulisi olla yhä pienemmässä fokuksessa.

0308-koronastrategia-graffa-1

Kristillisdemokraattien Essayah ja kokoomuksen Talvitie nostavat esille niin sanotun pitkän koronan, vaikka pitävätkin sairaalahoidon kapasiteettia jatkossa tartuntalukuja keskeisempänä mittarina.

– Pitkän covidin takia kenenkään ei pidä ajatella, etteikö tartunnoillakin ole väliä, vaikka vakavia tapauksia ei rokotusten takia niin paljoa enää olisi, Essayah linjaa.

Opettajien rokottaminen jakaa hallituksen

Koulut ovat jälleen alkamassa parin viikon sisällä, vaikka lapset ja nuoret ovat yhä rokottamatta. Monelta opettajaltakin puuttuu toinen rokote.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ on esittänyt, että opettajia pitäisi priorisoida tehosterokotteiden jakamisessa.

Tämä kysymys jakaa eduskuntapuolueet ja luo jakolinjan myös hallituksen sisälle.

Vihreät, vasemmistoliitto, kokoomus, kristillisdemokraatit ja Liike Nyt ovat priorisoinnin puolella, ja myös perussuomalaisten mukaan se voi olla perusteltua. RKP ei ota kantaa.

– Tässä pitää käyttää nyt kaupunkilaisjärkeä, jota uskon hallitukselta löytyvän, vihreiden Diarra toteaa.

– Opettajat ovat kriittinen ammattiryhmä, joten jos on aihetta olettaa, että he ovat työnsä vuoksi riskiryhmä, heidän priorisoimisensa voi olla perusteltua, perussuomalaisten Halla-aho arvioi.

Keskusta ja SDP ovat täysin eri mieltä: opettajia ei pidä priorisoida tehosterokotteiden jakamisessa.

– Ei. Ymmärrän toiveen, mutta on myös muita ammattiryhmiä joiden kohdalla perustelut olisivat yhtä pitävät, kuten muut lasten parissa työskentelevät, keskustan Honkonen sanoo.

– Pääsemme kyllä hyvään rokotekattavuuteen ilman erityisiä kohdennettuja toimenpiteitä, SDP:n Malm kommentoi.

Voivatko karanteenit loppua pian?

THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek halusi heinäkuussa Keskipohjanmaan haastattelussa herättää keskustelua siitä, pitäisikö korona poistaa vakavien tartuntatautien listalta.

Tämä merkitsisi tartunnanjäljittämisen sekä karanteenikäytäntöjen päättymistä.

MTV Uutiset kysyi puolueilta, onko realistista, että näin tapahtuisi vielä tämän vuoden aikana.

Kysymykseen ei pääasiassa osata ottaa nyt kantaa – puoluejohtajat haluavat vielä seurata tautitilanteen kehittymistä.

Ainoastaan Liike Nytin puheenjohtaja Harkimon mielestä idea on realismia. SDP:n varapuheenjohtaja Malm puolestaan sanoo, ettei skenaario ole realistinen.

– Ei. Korona muuntuu jatkuvasti ja on riski, että tulee vielä deltavarianttia vakavampi muunnos. Siksi ei ole vielä oikea aika lopettaa testaa, eristä, jäljitä ja hoida –strategiaa, Malm toteaa.

Kaikki toki toivovat koronan poistuvan vaarallisten tautien kirjosta.

– Tässä asiassa on syytä nojata parhaaseen lääketieteen ja tartuntatautien osaamiseen. Toivottavasti pääsemme jonain päivänä tilanteeseen, jossa korona ei ole vakava tartuntatauti, eikä siten aiheuta vakavaa tautimuotoa ihmisille, kokoomuksen Talvitie sanoo.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja