Yhdysvaltalainen sarjamurhaajien tutkija kertoo suomalaisten rikostoimittajien kirjassa, miksi Valkeakosken teinisurmasta tuomittua Tuomas Salmista ei tulisi päästää vapaaksi.
Yhdysvaltalaisella sarjamurhaajatutkijalla Eric W. Hickeyllä on synkkä arvio siitä, mitä tapahtuu, kun Valkeakosken teinisurmasta elinkautiseen vankeuteen tuomittu murhaaja-raiskaaja Tuomas Sakari Matias Salminen aikanaan vapautuu.
Hickey tietää, mistä mistä puhuu, sillä hän on yksi maailman arvostetuimmista kriminologeista. Hän on työskennellyt Yhdysvaltain kuohuttavimpien rikosten parissa. Näihin kuuluu esimerkiksi kolme ihmistä kirjepommeilla surmanneen, Unabomberina tunnetun Theodore Kaczynskin jäljittäminen.
Hickeyn mukaan Salmisen teot osoittavat hänen olevan psyykkisesti hyvin häiriintynyt ja sadistinen.
– Jos hän ei olisi nyt jäänyt kiinni, se olisi rohkaissut häntä uuteen tekoon, jolloin hän olisi alkanut suunnitella uutta seksuaalimurhaa. Hän tappaa aivan varmasti uudelleen, jos hänet vapautetaan. Hänen murhanhimolleen ei ole olemassa muuta hoitoa kuin pitää hänet vangittuna.
Monella sarjamurhaajalla taustalla useita ongelmia
Hickey esittää arvionsa kahden rikostoimittajan, Tuomas Rimpiläisen ja Miika Viljakaisen tänään ilmestyneessä kirjassa Suomalaiset sarjamurhaajat (Tammi). Se pureutuu nimensä mukaisesti suomalaisiin sarjamurhaajiin, joita on kirjoittajien mukaan huomattavasti enemmän kuin äkkiseltään ajattelisi. Esiin nousevat muun muassa "nailonsukkakuristaja" Ilkka Kivioja, myrkkysairaanhoitaja Aino Nykopp, sarjakuristaja Michael Penttilä sekä useita suurelle yleisölle tuntemattomampia rikoksenuusijoita.
Kirja käy yksityiskohtaisesti läpi rikoksentekijöiden taustat ja yhteiskunnalliset ilmiöt, jotka mahdollistavat sarjamurhien jatkumisen. Se pureutuu myös psykologiaan ja kulttuuriin ja kertoo, mikä rooli fiktiolla ja medialla on sarjamurhaajien synnyssä.
Mutta mitä tekemistä ainoastaan yhdestä henkirikoksesta tuomitulla Tuomas Salmisella on sarjamurhaajien kanssa?
Paljonkin, vaikka nykyisellään Salminen ei täytä sarjamurhaajan kriteereitä, kirjoittajat toteavat.
Heidän ja kirjassa haastateltujen asiantuntijoiden mukaan Salminen on malliesimerkikki polkunsa alussa olevasta sarjamurhaajasta. Vaikka näillä rikollisilla ei olekaan yksittäistä kaikille yhteistä nimittäjää, monella on taustallaan ongelmallinen kasvuympäristö ja varhain alkanut laajamittainen rötöstely.
Lue myös: Uhrin omaiset helpottuivat Valkeakosken murhatuomiosta: "Tämä on heille vahvasti tunneasia"
Vendin, 15, kuolema aloitti tuskallisen huhumyllyn – täti ja sisko avoimena elämänsä raskaimmasta vuodesta
Vilma katsoi pikkusiskonsa murhaajaa suoraan silmiin: "Vendi oli oikea ihminen – viaton tyttö"
Tekemisissä jo usein virkavallan kanssa
Tuomas Salmisen taustasta tiedetään vähän, mutta kirjoittajien mukaan hänen lähisukulaisensa ja kaverinsa ovat olleet vuosien mittaan monta kertaa tekemisissä virkavallan kanssa, kuten myös Salminen itse.
Jo vitosia täynnä olevan peruskoulun päättötodistuksen saatuaan, kesällä 2021, Salminen murtautui hämeenlinnalaisen jalkapalloseuran tiloihin ja vei sieltä olutta ja toista tuhatta euroa rahaa. Kiinni jäätyään hän ei aluksi suostunut kertomaan poliisille edes nimeään, mutta sen sijaan uhkaili heitä tappamisella. Tekoaan hän selitti myöhemmin humalalla. Saman vuoden syksyllä Salminen syyllistyi nelikymmenvuotiaan naisen ryöstöön.
Marraskuussa hän hajotti Valkeakoskella paikallisen kultasepänliikkeen ikkunan ja heti perään sytytti poliisiaseman roskikset tuleen. Salminen selitti tekoa jälleen humalalla.
Vain muutamaa viikkoa ennen Valkeakoskella tapahtunutta murhaa Salminen joutui tekemisiin poliisin kanssa kirjoitettuaan Ylilaudalla paljon puhuvan kirjoituksen: "Tänään toteutan mun ensimmäisen tapon. Kiihottanu jo pitkään kuristaa nainen."
Jälleen kerran Salminen selitti tekoaan humalalla. Kirjoittamalla "ensimmäisestä taposta" Salminen paljastaa paljon ajatusmaailmastaan. Se antaa ymmärtää, että ensimmäisen jälkeen luvassa olisi lisää veritöitä.
Lue myös: Valkeakosken 15-vuotiaan tapporaiskauksesta tuomio murhasta
Haki netistä tietoa sarjamurhaajista
Salmisen kirjoitus ja nettihaut nousivat jälleen esiin, kun poliisi epäili häntä murhasta. Hakuhistoria osoitti kiinnostusta tai jopa ihailua sarjamurhaajia kohtaan.
Salminen oli hakenut tietoa yhdysvaltalaisista sarjamurhaajista Ted Bundysta, Jeffrey Dahmerista ja John Wayne Gacysta, kouluampuja Elliot Roderista, sarjahukuttaja Pekka Seppäsestä, kauppakeskus Myyrmannissa omatekoisen pommin räjäyttäneestä Petri Gerdtistä, koulusurmaa suunnitelleesta Evita Kolmosesta, sarjasaalistaja Mika Moringista ja Järvenpään sarjamurhaajasta.
Lisäksi Salminen etsi tietoa yksityiskohdista, kuten siitä minkä ikäisenä sarjamurhaajat alkoivat tappaa. Hän etsi tietoa myös yleisemmin sarjamurhaajista, empatiakyvyttömyydestä, psykopaateista, sosiopaateista ja narsisteista. Lisäksi Salminen teki hakuja naisvihasta ja naisten vihaamisesta ja halveksumisesta.
Osa Salmisen hauista koski henkirikoksia yleisellä tasolla, mutta häntä kiinnostivat myös niistä saatavat rangaistukset ja vankilaolot. Onko seksuaalirikollisille vankiloissa omat osastot, Salminen googlasi.
Hakujen lisäksi Salminen puuhasi netissä asioita, jotka kertoivat hänen seksuaalisista mieltymyksistään: hän googletti lapsipornoa, väkivaltaista pornoa, maksullista seuraa ja tietoa siitä, kuinka raiskata thaihieroja ja kuinka löytää "vanhaa naista" ja "mummosta seksiseuraa". Hän laittoi myös internetiin Seksitreffit-sivustolle ilmoituksen, jossa etsi seksiseuraa miehestä.
Kirjassa Eric W. Hickey huomioi Salmisen hakuhistorian viittaavan samanlaiseen fantasioiden kehittymiseen kuin seksuaalisesti motivoituneilla sarjamurhaajilla. Hickey sanoo, että tämänkaltaisilla tekijöillä jo uhrin vaaniminen itsessään on osa fantasiaa.
– Kaikki seksuaaliset saalistajat vaanivat uhrejaan. Jotkut heistä ovat hyvin tarkkoja siitä, millainen uhri vastaa heidän fantasioitaan. Myös Salminen on saattanut vaania uhreja jo aiemmin, mutta tilaisuutta iskeä ja päästä pakoon ei ole aiemmin tullut, sanoo Hickey.
0:54Valvontakamerakuvat näyttävät, kuinka Salminen vaani uhriaan ja seurasi tätä.
Kriminologi maalaa synkkää tulevaisuuskuvaa
Oikeudenkäynnissä puitiin pitkälti sitä, oliko Salmisen teko suunnitelmallinen vai ei. Uhrin omaisten avustajan Minna Pilviön mukaan Salmisen viesti Ylilaudalle, Google-haut, puukon mukaan ottaminen ja erityisesti tekovälineen valmistaminen. Kun Salminen lähti yölliselle saalistusretkelleen, hänellä oli vyö, johon oli isketty ylimääräinen reikä, jotta sitä pystyi käyttämään helpommin kuristamiseen.
Omaisten asianajaja huomautti myös, että Salminen jätti paria kuukautta ennen tekoa mielialalääkkeensä pois, koska ne vaikuttivat hänen kykyynsä harrastaa seksiä. Hän siis jätti lääkkeet ottamatta, jotta voisi toteuttaa seksuaalirikoksen fantasioimallaan tavalla.
Salminen on kiistänyt suunnitelleensa tekemäänsä seksuaalimurhaa mitenkään, mutta Viljakaisen ja Rimpiläisen mukaan on mahdollista, että Salmisen alkoholin juonti ja kaupungilla yksin liikuskelu oli murhan esivaihe.
Jos näin on, Salminen kenties lähti kaupungille tarkoituksenaan tappaa ja raiskata, mikäli vain löytäisi sopivan uhrin. Hickey taas toteaa, että Salmisen aiemmat rikokset ovat olleet eräänlaisia etappeja matkalla kohti murhaa. Niissä onnistuminen on rohkaissut häntä, jolloin hänen fantasiansa ovat kehittyneet aina vain pidemmälle. Rikos rikokselta hän on alkanut ottaa yhä enemmän riskejä.
Hickeyn arvio Salmisen tulevaisuudesta on synkkä. Pikkurikoksista sadistiseen henkirikokseen asteittain eteneminen on Hickeyn mukaan merkki siitä, että Valkeakosken teinimurhaaja on vasta murhanhimoisen polkunsa alussa. Suomen oikeusjärjestelmä takaa sen, että Salminen saa vielä toisenkin tilaisuuden tappaa.