MTV:n kysely: Kaupunginjohtajat vaativat hoitajamitoituksen ja oppivelvollisuuden pidentämisen laittamista jäihin – "Kuntien tehtäviä pitäisi vähentää, ei lisätä"

4:31

Suurten kaupunkien johtajat haluavat, että hallitus jäädyttää suunnitellut kuntien lisätehtävät kuten hoitajamitoituksen ja oppivelvollisuusiän pidentämisen. Toive käy ilmi MTV Uutisten tekemästä kyselystä. Koronavirusepidemia on ajanut kunnat entistä pahempiin talousvaikeuksiin.

Lisää Vapaavuoren näkemyksiä kuultavissa artikkelin alussa olevassa videoklipissä. 

– Parhaassakin tapauksessa kriisin jälkeen meillä on hyvin velkaantunut julkinen sektori ja on selvää, että siinä maailman ajassa rahaa vieville uudistuksille ei vaan yksinkertaisesti ole tilaa, toteaa Helsingin kaupungin pormestari Jan Vapaavuori

Kriisit näkyvät nyt muun muassa perheiden vaikeuksina. Täten Vapaavuoren mukaan myös kustannusten painopistettä pitää siirtää sinne, missä ongelmat näkyvät.

– On itsestään selvää, että meillä tulee olemaan lastensuojelun puolella, päihdetyön puolella, vammaistyön puolella, nuorten pahoinvoinnin puolella sellaisia haasteita kriisin jälkeen, mitä meillä ei ollut ennen kriisiä. Olen vakuuttunut, että niiden pitäisi olla yhteiskunnan prioriteettilistalla silloin ensisijaisia, Vapaavuori arvioi.

"Kuntien tehtäviä ja velvoitteita pitäisi vähentää, ei lisätä"

Espoossa sanotaan, että tilanne tekee hankalaksi nykyistenkin tehtävien hoitamisen.

–Erityisesti suurille kaupungeille, jotka rahoittavat palvelut verotuloilla, niin se, että ansiotulot ja sitä kautta verotulot pienenevät, niin on meille varsinaista myrkkyä. Se tarkoittaa sitä, että meillä on ihan valtavan isot haasteet rahoittaa nykyisiäkään palveluita, toteaa Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä.   

Mäkelä toivoo, että tehtäviä ennemminkin vähennettäisiin kuin lisättäisiin. 

– Arvioiden mukaan kuntien verotulot putoavat lähes 2 miljardia tänä vuonna ja uskon, että nähtävissä olevassa lähitulevaisuudessa talouden uusi normaali tulee olemaan se, että kuntien tehtäviä ja velvoitteita pitäisi vähentää, ei lisätä.

Mäkelä muistuttaa, että kuntien rahat ja energia menevät nyt korona-viruksen torjumiseen.

– Sen jälkeen pitää panostaa koronasta toipumiseen, jotta saadaan Suomi ja kaupungit nousuun. Siihen uudet tehtävät sopivat tosi huonosti, sanoo kaupunginjohtaja.

Esimerkiksi Espoossa on arvioitu erilaisten aikajänteiden mittaisia skenaarioita.

– Esimerkiksi neljän kuukauden aikana tämä lisää meidän sote-menoja noin 70 miljoonalla eurolla ja samaan aikaan vähentää meidän verotuloja noin sadalla miljoonalla eurolla, Mäkelä sanoo.

Viljanen: Kaupungeille suoria tukia

Vantaalla valtionosuuksien osuus taloudesta on vain noin 10 prosenttia.

– Kaupunkien kantokyky ei tässä tilanteessa kestä hoitajamitoituksen kaltaista ylimääräistä kustannusta. Lisäksi keskellä akuuttia kriisiä lääkäreistä ja hoitajista on kova pula, toteaa Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen.

– Kun tästä akuutista kriisistä päästään, meidän täytyy keskittyä kriisin jälkihoitoon ja nyt jo nähdään, että se tulee kestämään vuosia. En näe kyllä lähivuosina mahdollisuuksia ottaa kunnille lisää tehtäviä, Viljanen arvioi. 

Viljanen vaatii kaupungeille suoria tukia.

– Se tuki pitäisi kohdistaa suoraan kaupungeille, jotta se tuki tulisi todella sinne, missä sitä nyt tarvitaan, koska kriisin suurimmat vaikutukset ovat kaupungeissa. 

(juttu jatkuu videon jälkeen)

15:31

Viljasen arvioita laajemmin voi katsoa yllä olevalta videolta. 

"On olennaista turvata kuntien toimintakyky, ei asettaa uusia lisäkustannuksia"

Oulussa ja Turussa toivotaan kuntien lisätehtävien valmistelun keskeyttämistä. 

– Kaikkien hallitusohjelmassa olevien uusien tehtävien ja velvoitteiden valmistelu tulee keskeyttää ja uusia tehtäviä ja velvoitteita ei tule nyt antaa, toteaa Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala.

– Koronakriisi tulee vaikuttamaan kuntien toimintaa ja talouteen vielä pitkään, jatkaa Laajala.

Turun kaupunginjohtaja Minna Arve huomauttaa, että talousnäkymät lyhyelläkin aikavälillä ovat tällä hetkellä epäselvät.

– Siksi kuntien uusien, lisäkustannuksia aiheuttavien tehtävien sekä toiminnallisten vaatimusten valmistelu on keskeytettävä, kunnes talouden tilanne selkeytyy. Tällä hetkellä ja vielä pitkään poikkeustilanteen purkamisen jälkeenkin, kaikki energia menee myös henkilöresurssien näkökulmasta tähän, Arve toteaa.

– Jotta pystymme huolehtimaan kuntalaisista myös kriisin jälkeen, on olennaista turvata kuntien toimintakyky, ei asettaa uusia lisäkustannuksia, vetoaa Arve. 

Tampereen pormestari Lauri Lyly toivoo tehtävien lykkäämistä.

– Mielestäni lisämenoja pitäisi siirtää eteenpäin eli ottaa aikaa niiden toteuttamiseen, Lyly toivoo.

– Osaamisen vahvistamiseen pitäisi kuitenkin panostaa, koska sillä on suora vaikutus talouslamasta nousemiseen, toteaa Lyly.

Yhteydenpito valtion ja kuntien välillä vähäistä, kertoo Vapaavuori

Vapaavuori ihmettelee, miksi valtiovalta ei pidä tiiviimpää yhteyttä kuntiin. Vakavassa kriisitilanteessa se koetaan erityisen tärkeäksi.

– Yhteydenpitoa on ollut hyvin vähän siitä huolimatta, että ollaan useita kertoa vedottu siihen, että sitä pitäisi olla enemmän, sanoo Vapaavuori.

Näin kokee myös Vantaan Viljanen.

– Haluaisimme mielellään vaihtaa tietoja STM:n tilannekeskuksen ja keskushallinnon kanssa, mutta jo ihan tällainen tietojen vaihtaminen on äärimmäisen vaikeata. Ja huomaan, että valtio vasta rakentaa tilannekeskuksiaan, kun meillä ne täällä jo pyörii. Kyllä tiivis yhteistyö tässä tilanteessa olisi todella tarpeen. Mutta sen haluan sanoa, että kunnat ovat selvinneet tästä tilanteesta hyvin, arvioi Viljanen. 

Lue myös

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja