MTV Malmössä: 200 rikollista aiheuttaa turvattomuutta, joukkoraiskaukset pelottavat nuoria naisia – "En uskalla mennä iltaisin kotiin yksin"

Ampumiset ovat poliisin suurin ongelma Malmössä tällä hetkellä 2:07

Ruotsissa on sattunut viime aikoina paljon ampumisia, räjähdyksiä ja joukkoraiskauksia.

Etelä-Ruotsin Malmössä on lyhyen ajan sisällä tapahtunut neljä epäiltyä joukkoraiskausta ja tammikuussa Rosengårdin poliisiaseman pihalla tapahtui räjähdys.

Juttu jatkuu videon jälkeen.

Ruotsin Malmössä jälleen räjähdys 4:23

Rikokset ovat heikentäneet paikallisten turvallisuuden tunnetta.

– Tilastollisesti rikosten määrä on vähentynyt viime vuosina, mutta ihmisten turvallisuuden tunne on samaan aikaan heikentynyt. Olemme tietoisia siitä, että ihmiset pelkäävät – valitettavasti, poliisipäällikkö Erik Jansåker Malmön poliisista kertoo.

Nuoret naiset auttavat toisiaan

Kaikki paikalliset eivät pelkää, mutta joukkoraiskaukset pelottavat erityisesti nuoria naisia.

– Minua pelottaa liikkua yksin. Soitan yleensä kavereilleni tai olen jonkun kanssa yhteydessä, kun liikun yksin iltaisin. Viime viikolla ostin itselleni hyökkäyshälyttimen, tilanne on sen verran paha juuri nyt raiskausten takia. Luulen, että monesta muusta naisesta tuntuu samalta, kaksi vuotta sitten Malmöön muuttanut Emelie Stamming, 24, kertoo.

– Iltaisin pysyttelen mieluummin kotona kuin lähden yksin ulos. Sillä tavalla pelko vähän rajoittaa elämää, hän jatkaa.

Samalla tavalla pelosta kärsii myös 20-vuotias Erika.

– Uskallan kävellä töistä kotiin, koska silloin on muuta liikennettä, mutta en enää koskaan suostu menemään yksin kotiin esimerkiksi klubeilta viikonloppuisin. Kaveripiiristä aina jonkun on liikuttava autolla, jotta voimme kuljettaa toisiamme, hän sanoo.

Malmössä on perustettu hiljattain sosiaaliseen mediaan nuorten naisten ryhmä, jossa tarjotaan kyytiä kotiin. Sieltä voi kysellä ja tarjota autokyytiä toisille.

– Nuoret naiset auttavat nyt toisiaan, koska moni pelkää näiden viime aikaisten joukkoraiskausten takia. Itse en uskalla edes käyttää takseja, koska en luota taksikuskeihin, Erika kertoo.

Poliisipartiointia toivotaan

Joukkoraiskaukset ovat mietityttäneet myös Mia Friberg Dahlgrenia, 29, mutta hän ei suostu pelkäämään.

– Olen miettinyt turvallisuutta nyt, kun Malmössä on tapahtunut paljon joukkoraiskauksia kotini lähialueilla. Mutta en pelkää liikkua ulkona.

Lapsena Malmöön muuttanut Josephine ei suostu pelkäämään, mutta hän välttelee tiettyjä alueita kaupungissa.

– En ikinä menisi Rosengårdiin tai muihin pahamaineisiin lähiöihin. Keskustassa uskallan liikkua, mutta toivoisin, että poliisi partioisi sielläkin enemmän ja poliiseja näkyisi useammin kaduilla, hän sanoo.

Josephinen mukaan Malmö on muuttunut vaarallisemmaksi viime vuosina.

– Tilanne on pahentunut parina viime vuonna, kun ammuskelut ovat lisääntyneet ja nyt on ollut joukkoraiskauksia. Ampumiset tapahtuvat kuitenkin rikollisten välillä, joten en pelkää niitä.

Huono maine harmittaa

Malmön huono maine harmittaa paikallisia. Monen mielestä kaupungista annetaan vielä vaarallisempaa kuvaa ulospäin kuin mitä todellisuus on.

– Minun mielestäni ampumisia ja rikollisjengien välisiä yhteenottoja on liioiteltu. Aina on keskustelua siitä, mikä on paljon ja mikä vähän rikoksia. Itse en ole koskaan pelännyt täällä, Tobias Petersson kertoo.

– Minua ei pelota liikkua Malmössä. Täällä on eriarvoistuneita alueita, mutta tämä on silti mukava kaupunki. Ei täällä voi kulkea ahdistuneena ympäriinsä, muuten tulee vaikeaa. Täytyy elää omaa elämäänsä. Jos on väärässä paikassa väärään aikaan, voi käydä huonosti, mutta niin voi käydä muuallakin kuin Malmössä, Eva Wallin sanoo.

Moni malmölainen on surullinen siitä, että muualla Ruotsissa asuvat tuttavat ja ystävät ihmettelevät sitä, miksi he viitsivät asua Malmössä.

– Malmö on ihana kaupunki, joten harmittaa kun sitä kysellään miten täällä voi asua. Tuskin Tukholmassa tai Göteborgissa on sen turvallisempaa, Josephine sanoo.

– Sellaistakin on kysytty, miten voit kasvattaa lapsesi Malmössä. Se tuntuu ihan hullulta. Me viihdymme täällä, kaksivuotiaan lapsensa kanssa liikkeellä ollut Petersson sanoo.

Suurin osa ulkomaalaistaustaisia

Malmössä on tällä hetkellä noin 200 rikollisjengiläistä, jotka tekevät suurimman osan kaupungin rikoksista. Poliisin mukaan heidän uhreikseen on joutunut yli 1900 ihmistä, joten monella tekijällä on jo useita uhreja ja pitkä rikosrekisteri.

Rosengårdin lähiö Malmössä on pitkään ollut kaupungin pahamaineisin paikka. Lisäksi Malmössä on muutama muu haastavaksi luokiteltu alue, kuten Sofielund ja Lindången.

Näillä alueilla tapahtuu paljon rikoksia, kuten huumekauppaa, ryöstöjä ja ammuskeluja. Yleensä aseelliset yhteenotot ovat rikollisjengien keskinäisiä välienselvittelyjä eivätkä ne kohdistu sivullisiin. Välillä tosin sivullisiakin on kuollut vahingossa.

"On valetta, että kaupungissa olisi no go-zone -alueita."

– Malmön poliisipäällikkö Erik Jansåker

– Suurimmalla osalla rikollisista on ulkomaalaistausta, moni on toisen polven maahanmuuttaja. Iältään jengiläiset ovat nuoria, noin 18-25-vuotiaita, poliisipäällikkö Jansåker kertoo.

Nuoret miehet ajautuvat yleensä rikollisille teille, koska heillä ei ole koulutusta tai työtä. Moni elättää itsensä huumekaupalla.

– Kun he vanhenevat, he ovat silti yleensä rikollisia. Monet päätyvät jossain vaiheessa vankilaan, Jansåker sanoo.

Kaikille alueille mennään

Myös poliisit ovat joutuneet rikollisten kohteiksi viime aikoina. Tammikuussa poliisiaseman pihalle Rosengårdissa heitettiin räjähdysainetta, mutta kukaan ei loukkaantunut. Pihassa olleet autot vahingoittuivat.

Poliisi ei silti pelkää.

– Tietenkin se tuntuu epämukavalta, kun meitä kohti hyökätään, mutta se ei estä meitä tekemästä työtämme. Malmössä ei ole yhtään aluetta, mihin poliisi ei menisi. On valetta, että kaupungissa olisi no go-zone -alueita, Jansåker oikaisee.

Poliisin näkökulmasta ammuskelut ovat tämän hetken suurin ongelma Malmössä.

– Kaikki ampumiset ja räjähdykset, jotka ovat tapahtuneet täällä suhteellisen lyhyessä ajassa, ovat meidän suurin ongelma tällä hetkellä. Moni ammuskelu jää myös selviämättä siksi, että rikolliset eivät puhu. Edes uhrit eivät kerro, kuka heitä ampui. Todisteiden puuttuessa moni jää tuomitsematta, Jansåker kertoo.

Lue myös:

    Uusimmat