Moni miettii, lähtikö juominen käsistä lomalla – alkoholin riskitestiä tehdään nyt selvästi enemmän kuin loppuvuonna: "On ihan väärä ajattelutapa, että tipaton tammikuu kuuluisi vain ongelmakäyttäjille"

Palvelun kuukausitilastojen perusteella alkoholin käytön riskejä mittaavaa AUDIT-testiä tehdään erityisesti tammikuussa, kesälomien lopulla sekä syksyisin. Riskin tarkoituksena on tunnistaa alkoholin riskikäyttö. Vuonna 2017 tekstiä tehtiin Päihdelinkki.fi-sivustolla yli 41 000 kertaa.

Termi tipaton tammikuu on juurtunut osaksi suomalaista kansanperinnettä. Asiantuntijan mielestä tipattoman alkuvuoden tavoittelu on vain osasyy testien tekemiseen erityisesti tammikuussa.

– Jouluun ja uuteenvuoteen juhlana linkittyy paljon alkoholinkäyttöä. Kinkun kanssa juodaan sitä viiniä, niin sitten tulee perheriitoja ja muuta. (Testitulos näyttää), että ihmiset havahtuu. Työelämään pitää palata ja uudenvuodenlupaukset, pitää tehdä elämänmuutos, kommentoi testituloksia johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki A-klinikalta.

– Esimerkiksi painonpudotuksessa alkoholi on ihan keskeisessä asemassa. Jos alkoholia lipittää, painonpudotuksen voi unohtaa, Simojoki jatkaa.

Testituloksista suurin osa huolestuttavia

A-klinikkasäätiön toissavuotisen katsauksen mukaan noin kolmannes testin tehneistä saa pisteissä alle riskirajan. Suurella osalla vastaavasti tulokset ovat siis huolestuttavat. Vuosien 2003–2016 tulosten perusteella tehtyjen testien lisäksi myös niistä saadut pisteet kasvavat lomien jälkeen tammi- ja syyskuussa. Tämä tarkoittaa riskialttiimpaa alkoholin käyttöä nimenomaan loma-aikoina.

– Se (riskikäyttäjien) määrä ei ole ihan pieni meidän aineistossa. Yleensä sosiaaliset ja muut haitat näkyvät paljon ennen terveydellisiä haittoja, Simojoki jatkaa.

Vaikka testiä tehdäänkin paljon juuri tammikuussa, Simojokea huolettavat ne lukuisat alkoholin kohtuu- ja riskikäyttäjät, joiden mukaan testi ei kosketa heitä.

– On ihan väärä ajattelutapa, että tipaton tammikuu kuuluisi vain ongelmakäyttäjille.

Mahdollisesti tästä syystä viidennes vastaajista testasi jonkun muun kuin itsensä alkoholinkäyttöä testin avulla.

Raittius unohtuu täysi-ikäisenä

Mutta tukevatko tilastot näkemystä, että nuoret käyttävät vähemmän alkoholia kuin aiemmin?

– Tämä on se iso kuva, mutta sitä täytyy pikkaisen tarkentaa, Simojoki selventää.

Jo kolmen vuoden takaisessa THL:n selvityksessä kävi ilmi, etteivät nuoret ole raitistumassa. Aiempaa raittiimpi elämä on alaikäisten kohdalla totta, mutta se ei pidä täysi-ikäiseksi siirryttäessä.

– Kun nuori tulee täysi-ikäiseksi, hän kohtaa ne aikuiset sukupolvet, joille alkoholin käyttö on tuttua ja suhtautuminen alkoholiin on ihan erilainen. He sitten suhteuttavat (alkoholinkäyttöään) uuteen verrokkiryhmäänsä.

THL-selvityksen mukaan mukaan etenkin nuorilla naisilla alkoholin käyttö kasvaa voimakkaasti täysi-ikäisyyden jälkeen.

–  Näytti jopa siltä, että nuoret naiset juovat enemmän kuin mikään naisten sukupolvi tässä maassa, Simojoki selventää.

Tämän vuoksi Simojoki oli erittäin kriittinen vuodenvaihteessa uudistunutta alkoholilakia kohtaan.

– Se laajensi saatavuutta ja meillä ei ole mitään järkeä vaarantaa nyt sitä hyvää kehitystä, mitä nuorilla on.

Suomessa tehtyjen selvitysten mukaan alkoholin käyttö on vähentynyt nuorilla etenkin ylemmissä sosioekonomisissa luokissa, mutta on ennallaan tai jopa kasvussa alemmissa sosiaaliluokissa. Alkoholin tilalle nuorilla on tullut muiden päihteiden, kuten kannabiksen käyttöä, mutta osalle muut päihteet eivät ole vaihtoehto vaan lisä.

– Yli 60 prosenttia kannabiksen käyttäjistä kertoi käyttävänsä myös alkoholia, Simojoki sanoo.

AUDIT-testeissä Simojoki toivoo ihmisten kiinnittävän huomionsa kokonaispistemäärän lisäksi myös yksittäisten osa-alueiden tuloksiin. Yhden osa-alueen pisteiden ylittäessä rajan siihen riski on jo kohonnut.