Tähän asti lastensuojelun jälkihuollon opiskeleva nuori on voinut saada opintotuen lisäksi toimeentulotukea.
Osa tuoreista toimeentulotuen muutoksista tuli voimaan helmikuun alussa. Muutoksilla hallitus tavoittelee 70 miljoonan euron säästöjä valtion budjettiin.
Leikkaukset kohdistuvat muun muassa lastensuojelun jälkihuollon opiskeleviin nuoriin, jotka ovat tähän asti voineet saada opintorahan ja asumislisän lisäksi toimeentulotukea. Jatkossa heidän tulisi nostaa opintolainaa.
Opintolainaa koskeva osa toimeentulotuen uudistuksessa tuli täysin yllätyksenä hyvinvointialueille, kertoo Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen johtava sosiaalityöntekijä Sonja Soini.
– Opintolainaa koskeva muutos tuli meille täysin yllätyksenä. Viime viikon maanantaina siitä alkoi kuulua huhuja, kun osa nuorista sai kielteisiä toimeentulotukipäätöksiä. Sitten Kelan ohje päivitettiin Kelan verkkosivuille tiistaina, Soini sanoi MTV Uutiset Liven lähetyksessä.
Jälkihuollolla tarkoitetaan 18 vuotta täyttäneelle nuorelle annettavaa tukea huostaanoton tai muun pitkän sijoituksen päättymisen jälkeen, kun nuori muuttaa omilleen.
Soinin mukaan muuta toimeentulotukilain uudistusta oli ehditty seurata ja siihen oli saatu koulutusta, mutta juuri opintolainaa koskeva kirjaus tuli täysin odottamatta.
Nuoret hätääntyneitä
Soini kertoo, että nuorten reaktiot muutokseen ovat olleet voimakkaita. Osa on harkinnut jopa opintojen keskeyttämistä.
– Meidän nuoret ovat olleet todella hätääntyneitä. Se on ollut iso asia, että opiskelua varten ei ole tarvinnut ottaa opintolainaa ja on voinut rauhassa opiskella niin kauan kuin on jälkihuollossa. Nyt moni nuori alkoi saman tien miettimään, pitääkö opiskelut lopettaa.
Soinin mukaan jälkihuollossa on viime päivät tehty hartiavoimin töitä tilanteen rauhoittamiseksi ja selvittämiseksi. Nuorille on viestitty, että asiaa selvitetään ja ratkaisuja etsitään.
– Me haluamme, että kaikki nuoret, jotka vaan kykenevät, opiskelevat ja pääsevät sitä kautta omille jaloilleen.
Velkaantumisen riski kasvaa
Soini ei pidä realistisena ajatusta, että jälkihuollon nuoret rahoittaisivat opintonsa lainalla. Hänen mukaansa se lisää riskiä velkaantua ja syrjäytyä yhteiskunnasta.
Soini muistuttaa, että jälkihuollon nuorten arki poikkeaa monin tavoin muiden samanikäisten tilanteesta. Suurin osa heistä opiskelee toista astetta, samaan aikaan kun moni muu ikäluokasta asuu vielä vanhempiensa luona.
Osalla nuorista on tukiverkkoja, mutta osa on täysin yksin. Soinin mukaan juuri tässä tilanteessa opintolainan velvoittavuus on erityisen raskas.
– Lainan ottaminen, jota ensinnäkin oletusarvoisesti maksat takaisin seuraavat 20 vuotta, niin kerta kaikkiaan tuntuu ihan valtavalta riskiltä. Jos homma meneekin puihin, niin sitten olet yksin. Tämä on aivan eri asia kuin muihin opiskeleviin nuoriin verrattuna, Soini lisää.
Jälkihuollossa täysi-ikäistyminen voi tarkoittaa äkillistä siirtymää aikuisuuteen.
– Syntymäpäivä on muuttopäivä, kun täyttää 18. Silloin on se päivä, kun muutetaan lastensuojelulaitoksesta pois ja elämä muuttuu kertaheitolla, Soini lisää.
Samana päivänä allekirjoitetaan vuokrasopimus, haetaan avaimet ja tehdään sähkösopimus. Vastuu taloudesta ja arjesta siirtyy kerralla nuorelle, jolla voi olla taustallaan moninainen lastensuojelupolku.
– Se on hyvin erilaista kuin muuten ikäluokalla, joka omasta kodista pikkuhiljaa itsenäistyy. Meidän nuorilla, vaikka heillä on heikoimmat lähtökohdat, he ottavat yhdessä yössä isomman vastuun.
Kustannukset Kelalta hyvinvointialueille?
Hyvinvointialueilla joudutaan nyt pohtimaan, lisätäänkö nuorille maksettavaa täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea, jos opintolainavelvoite jää voimaan.
Soinin mukaan vaihtoehtona on linjata, ettei nuoria velvoiteta nostamaan lainaa, vaan toimeentulo turvataan alueen omilla päätöksillä.
– Valtion budjetin tasollahan tämä ei ole mikään säästö, koska se tarkoittaa menojen siirtoa Kelalta hyvinvointialueille. Kelassa se voi olla säästö, mutta samalla valtion kukkarolla hyvinvointialueet ovat, hän muistuttaa.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue on linjannut, että se tukee nuoria ainakin helmi–maaliskuun ajan, kunnes tilanne selkenee.
Katso johtavan sosiaalityöntekijä Sonja Soinin ja kokemusasiantuntija Sofian koko haastattelu artikkelin alussa olevalta videolta!
Pauliina Ainasoja on MTV Uutisten toimittaja. Hän työskentelee pääosin some-tiimissä, eli hänen sisältöjään näkee TikTokissa ja Instagramissa sekä MTV Uutisten verkossa ja Asian ytimessä.doc -dokumenteissa. Häntä kiinnostavat yhteiskunnalliset, arjen talous- ja eläinaiheet. Juttuvinkit ovat tervetulleita sähköpostitse.