Modernia puurakentamista Espoossa

"Tiivis ja matala -projekti käynnistyi hallitusohjelman perusteella", kertoo ympäristöministeriön yliarkkitehti Aila Korpivaara. "Hallitus halusi edistää pientalomuotoista, omakotimaistarakentamista, koska asukkaat olivat monissa tutkimuksissa ilmaisseet halunsa pientaloissa asumiseen. Samaan aikaan tuli esiin myös puurakentamisen edistämisen tavoite, kun Suomen puuteollisuudelle haluttiin muutakin työtä kuin sellunkeittoa."

Yksi uusimmista kohteista on Espoon Kuurinniityssä, jonne Skanska on rakentanut paritalojen muodostaman pientaloalueen. Tiiviiden ja matalien alueiden talot ovatkin säännönmukaisesti joko omakotitaloja tai paritaloja; rivitalo on menettänyt jonkin verran osuuttaan.

"Asunnot ovat mukavia ja alue sijaitsee lähellä metsää", kertaa Anne Bruun perheen muuttopäätökseen vaikuttaneita tekijöitä. "Lopullisesti ratkaisuun vaikuttaa se, että sijainti on sopiva kaikkeen siihen, mitä arkena tehdään - esimerkiksi työpaikat ovat kohtuullisen matkan päässä."

Perheellä on käytössään kaksi autoa, vaikka joukkoliikenneyhteyksiäkin löytyy.

"Periaatteenahan on aina ollut kaavoittaa asuinalueet hyvien liikenneyhteyksien päähän", Korpivaara sanoo. "Pientaloalueet sijaitsevat kuitenkin aina kauempana palveluista kuin kerrostaloalueet ja niiden liikenneyhteydet - ainakin joukkoliikenneyhteydet - ovat kaikkein huonoimmat. Pientaloalueet perustuvat aika paljon henkilöautoliikenteeseen."

Bruunit pyrkivät käymään kerran viikossa isommilla ostoksilla, jota varten ajetaan kauemmaksikin. Päivittäin eteen tulevat hankinnat hoidetaan lähikaupoista.

"Juna kulkee kohtuullisen kävelymatkan päässä ja tuohon aivan viereen tulee pari bussilinjaa - niitä tulisi varmaan käytettyä silloin enemmän; nykyisin ei juuri ollenkaan", Anne Bruun kertoo.

Bruun myöntää, että kyseessä on paljolti vain ajattelutapa.

"Aikaisemmat pari asuntoa sijaitsivat siten, että kauppa oli viimeistään viereisessä korttelissa. Kun täällä ajaa kaksi minuuttia autolla Kauniasten keskustaan tuntuu matka paljon pidemmältä, vaikka se on ajallisesti sama."

Korpivaara toteaa, että erittäin harvalla pientaloalueella on enää kaupallisia palveluja.

"Asiakaskunta on yksinkertaisesti liian pieni. Espoossa on lisäksi joka paikassa uudet isot market-alueet niin lähellä, että mikään muu kauppamuoto ei pärjää."

Korpivaara hahmottelee ideaaliseksi monimuotoisen kaupunkirakenteen, jossa kaupunkimaisesti rakennetut pientalo- ja kerrostaloalueet sijaitsevat lomittain.

"Se on kuitenkin aika kaukana suomalaisesta perinteestä ja tämän päivän mahdollisuuksista", Korpivaara myöntää.

Suuntaus tiiviiseen ja matalaan pientalorakentamiseen on kuitenkin hänen mielestään aivan varmasti pysyvä.

"Tällä tavalla useammille tulee mahdolliseksi asua pientalossa. Pieni tontti on kustannuksiltaan edullisempi. Alueista saadaan myöskin yhtenäisiä ja harmonisia, kun ne rakennetaan yhtenäisen suunnitelman mukaisesti. On myös aivan totta, että ihmiset eivät enää halua tai osaa rakentaa itse oma taloaan. Yhtiömuotoisesti rakennettaessa entistä useammalla on mahdollisuus hankkia itselleen tavoiteltu pientaloasumismuoto."

(JKA 12.3.2006)