Mitkä ovat Venäjän armeijan heikkoudet ja vahvuudet, pitääkö Venäjästä olla huolissaan? Suomalainen sotilasprofessori: "Kaappaus Krimillä oli uskomattoman hieno sotateko"

Jos pitää tehdä sotilaallinen, taktinen tilannearvio vihollisen toimista, kannattaa ottaa kartta esiin ja kuvitella siihen vihollinen. Tätä menetelmää vuosia puolustusvoimien eri yksiköissä ja Maanpuolustuskorkeakoulussa työskennellyt Mika Hyytiäinen on noudattanut koko sotilasuransa kadettiajoista lähtien.

Hyytiäinen kertoo tutkineensa Venäjää paljon uransa aikana ja toteaa taisteluun liittyvän Venäjän tuntemuksen olevan vähintään kohtuullisella tasolla.

Länsimaissa seurataan Venäjän toimia tarkasti, varsinkin silloin kun Venäjä järjestää isoja sotaharjoituksia. Esimerkiksi Suomessa ja Virossa analysoidaan tarkasti Venäjän taktiikkaa.

Hyytiäisen mielestä taktiikkaa kannattaa analysoida Venäjänä näkökulmasta. Venäjä on sotilaallinen suurvalta ja sellaiset eivät ikinä taistele omalla maalla.

– Ensimmäisenä sanon, että käännä kartta ja pistä itsesi Moskovan kohdalle. Baltian maat, Suomi ja osittain Ruotsi, mutta ennen kaikkea Itämeri ovat Venäjän puolustusvyöhykettä. Venäjä harjoittelee puolustuvyöhykkeellä toimimista, Hyytiäinen kertoo.

Venäjä järjestää aina joka neljäs vuosi Läntisen sotilaspiirin Zapad- eli Länsi-harjoitukset. Hyytiäisen mielestä harjoituksiin voi liittyy muutakin kuin pelkkä Valko-Venäjän tai Kaliningradin puolustaminen, mutta hyökkäämistä siinä ei harjoitella.

– Ei se mitään hyökkäysharjoittelua Pariisiin ole. Me nyt satumme sijaitsemaan tässä kohtaa maailmaa, niin me kutsutaan sitä hyökkäykseksi, he puolustukseksi, Hyytiäinen sanoo.

Hyytiäisen mukaan ei myöskään ole mielekästä pohtia, mitä kautta Venäjä hyökkäisi eurooppaan, sillä Venäjällä ei yksinkertaisesti ole hyökkäysarmeijaa.

– Sellaista sodankuvaa ei ole kenelläkään, että esimerkiksi Venäjä hyökkäisi Tanskan salmille ja vapauttaisi itsensä Itämeren saarrosta, Hyytiäinen toteaa.

Hyytiäinen paljastaa Venäjän armeijan heikkoudet ja vahvuudet

Minkälaisessa kunnossa Venäjän sotakoneisto tällä hetkellä on? Hyytiäisen tietojen mukaan operaatiokykyisen, noin miljoonan sopimussotilaista ja varusmiehistä koostuvan joukon kalusto, on kunnostettu kokonaan ja uudistettu pieniltä osin.

Venäjän tavoitteena on modernisoida kalusto suurilta osin vuoteen 2020 mennessä. Hyytiäinen arvioi, että tavoitteeseen päästään aikaisintaan 2027.

Venäjän sotilaallinen ykkösnyrkki koostuu Hyytiäisen mukaan noin 280 000 sotilaan nopean toiminnan maavoimista.

– Venäjällä on samanlaista kalustoa, jota Suomessa ollaan romutettu, mutta toki paljon on myös modernisoitu. Venäläisten, noin kahden miljoonan sotilaan reserviarmeija ei ole missään ihmeellisessä kunnossa, eikä sitä voi pelätä minkäänlaisena hyökkäyssotatoimen keihäänkärkenä, Hyytiäinen sanoo.

"Kaappaus Krimillä oli uskomattoman hieno sotateko"

Venäjä valtasi Krimin niemimaan Ukrainalta vuonna 2014 hybridisodankäynnin keinoin. Nykysodankäynnissä käytetään muun muassa informaatio-ja verkko-operaatioita, erikoisjoukkoja, manipulointia, aseellisten konfliktien aiheuttamista ja tarvittaessa sotilaallista voimaa.

Venäjällä on Hyytiäisen mukaan erittäin kyvykkät maahanlasku- sekä erikoisjoukot ja niiden avulla operoitiin Krimillä. Lisäksi alueella oli jo valmiiksi venäläisten varuskuntia.

Hyytiäinen kertoo, että venäläiset keräsivät Ukrainan pohjoispuolelle noin 120 000 sotilasta valmiusharjoituksiin, jotka olisivat voineet hyökätä Ukrainaan, joka oli laiminlyönyt puolustuksensa Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen lähes kokonaan. Krimin valtaaminen perustui juuri sotilaallisella voimalla painostamiseen.

– Itse kaappaus Krimillä oli uskomattoman hieno sotateko. Kuin suoraan Sun Tzun Sodankäynnin taito -kirjasta. Sotilaallisesti se oli niin upea operaatio, ettei väkivaltaa käytetty oikeastaan ollenkaan ja tähän eivät länsimaalaiset tai amerikkalaiset ole pystyneet kertaakaan oman sotilasurani aikana, Hyytiäinen korostaa.

Venäjä: Uinuva karhu vai shakkimestari?

Venäjää ja sen toimia voi hahmottaa monenlaisten mielikuvien kautta. Venäjä nähdään perinteisesti nukkuvana karhuna, mutta tekee myös puolustavia shakkisiirtoja ja harrastaa korttipelibluffia. Hyytiäinen sanoo, että kaikki kuvaukset ovat tietyllä tavalla olemassa.

Esimerkiksi Venäjän Syyriaan meno oli Hyytiäisen mielestä ehdottomasti opportunistista shakkia, sillä heidän aseet olivat esittelykunnossa. 

– Se operaation alku järkytti varmaan kaikkia länsimaita, kun ammuttiin Kaspianmeren yli risteilyohjuksia usean maan läpi. Puheissa esitetty operatiivinen kyky osoitettiin todeksi ja se oli muutenkin nerokkaasti käytetty tilaisuus osallistua maailmanpolitiikkaan, Hyytiäinen kertoo

Hyytiäinen nimeää Venäjän ydinaseet uinuvaksi karhuksi. Ydinaseet ovat edelleenkin se keino, jolla Washington tai New York voidaan tuhota ja jota amerikkalaiset eivät pysty estämään.

– Vladimir Putin peri maan, jolla ei ollut armeijaa, jossa ketään ei arvostettu ja jossa aseita varastettiin. Ainoastaan ydinaseet olivat tiukasti hallinnassa. Ydinaseet ovat ikään kuin se pidäke, joka tekee Venäjästä sen toisen suurvallan, kun sotilas sitä katsoo, Hyytiäinen kuvailee.

Jäätyneiden konfliktien ylläpitäjä

Hyytiäinen korostaa myös, että Venäjällä näyttää olevan kyky ylläpitää jäätyneitä konflikteja viittaamalla Georgian sotaan ja Transistrian jännittyneeseen tilanteeseen.

– Venäjä pystyy pitämään jäätyneet konfliktit vakaina, vaikka niissä sotaa käytäisiinkin. Jos katsotaan, miten länsimaiden sotatoimille on käynyt esimerkiksi Irakissa, Afganistanissa, ja Libyassa kaikkein kamalimpana, niin ne ovat täysiä epäonnistumisia. Yksikään ei ole onnistunut sotilaallisesti eikä ennen kaikkea poliittisesti.

– Täytyy sanoa, että arvostan sitä kykyä ammattilaisena erittäin paljon. Ja kyllä meidän siitä kuuluu olla huolissaan, koska Venäjällä on osaavat toimijat, siellä on erittäin paljon sotakokemusta ja he tietävät mitä tekevät, Hyytiäinen lisää.

Sotilaalliset toimet lisäävät Hyytiäisen mielestä Putinin ja hallinon suosiota vaikka lännessä herkutellaankin Putinin suosion laskulla.

– Kukapa johtaja saisi kovasti suosiota nostamalla ihmisten eläkeiän. Meillä on todella outo käsitys siitä, että venäläiset olisivat kansa, jota koko ajan alistetaan. Venäläiset ovat uskonnollisia, koservatiivisa ja isänmaallisia ihmisiä, Hyytiäinen toteaa.

Onko Venäjällä aidosti negatiivisia aikeita Suomea kohtaan?

Hyytiäinen toteaa, että Venäjällä on varmasti strateginen sotasuunnitelma joidenkin Suomen osien hyväksikäyttämiseksi, rakentamiseksi tai puolustuksen vahvistamiseksi. Varsinkin Lappi olisi Venäjälle tärkeä alue, sillä lähellä Murmanskissa sijaitsee tärkeä laivastotukikohta.

– Hullujahan ne olisi, jos ei sellaisia olisi. Jos puhutaan ammatillisesti, sotilashan valmistautuu ihan varmasti, Hyytiäinen toteaa.

Hyytiäiseltä on esimerkiksi maanpuolustuskursseilla kysytty, mitä Venäjä haluaa Suomesta ja hän kertoo pohtineensa kysymystä paljon.

– Sanoisin, että Venäjä haluaa ettemme muuttuisi. Meidän muutoksemme on sille uhka. Kyllä me ehkä voimme omilla toimillamme saada sellaisen tilannekehityksen aikaiseksi, että Venäjä kokee olonsa sellaiseksi, että sen on pakko tehdä jotain. Mutta nyt en näe mitään syytä, Hyytiäinen sanoo.

Venäjää koskeva keskustelu ei ole Suomessa Hyytiäsien mukaan realistisella tasolla ja kysyttäessä kiinnitetäänkö täällä huomiota oikeisiin asioihin, hän vastaa vertauskuvalla.

– Suomi on hyönteinen siellä ison jalan alla, joka miettii mitä se jalka meistä ajattelee. Eikä se meistä mitään erityistä ehkä mieti. Haluamme nähdä itsemme tasavertaisena meidän suuren naapurimaan kanssa. Ei me turvallisuuspolitiikassa olla tasavertaisia, Hyytiäinen toteaa.

Hyytiäisen mielestä Venäjällä on, niin halutessaan, kyky kohdella Suomea huonosti.

– Uhka on kyky kertaa tahto ja uhasta olen puhunut, Hyytiäinen päättää.